Katetriablaatioon tulevien potilaiden kokemukset ryhmäohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sydämen katetriablaatioon tulevien potilaiden ryhmäohjausta ohjaukseen osallistuneiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää katetriablaatioon tulevien potilaiden ryhmäohjausta sekä hoidon laatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella (n = 91). Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja teemoittelua hyödyntäen.

Tulokset: Ryhmäohjaukseen osallistuvat kokivat ohjauksessa erittäin merkitykselliseksi tiedon saannin sekä ohjaajien asiantuntijuuden. Vastauksien perusteella ryhmäohjauksessa koettiin tärkeäksi toimenpidettä edeltävän pelon, ahdistuksen sekä jännityksen lievittyminen, mahdollisuuden osallistua ryhmäohjaustilaisuuteen sekä tavata toimenpiteeseen osallistuvaa henkilökuntaa. Toimenpiteen jälkihoidosta sekä kotiutusasioista potilaat kaipasivat enemmän ohjausta. Tutkimukseen osallistuneista ainoastaan vajaa neljännes (23 %) koki saaneensa ryhmäohjauksessa vertaistukea.

Johtopäätökset: Tutkimukseen vastanneiden palaute ryhmäohjauksesta oli enimmäkseen positiivinen ja ryhmäohjaus koettiin tarpeelliseksi. Ryhmäohjauksen suunnittelussa olisi tärkeää huomioida tuloksista esiin noussut vertaistuen puute. Ryhmäohjauksessa kokemusasiantuntijan tai vertaistukihenkilön osallistumista ohjaukseen voitaisiin jatkossa kokeilla. Tuloksien perusteella myös toimenpiteen jälkihoitoon ja kotiutukseen liittyvään ohjaukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

The aim of the thesis is to describe group counseling from the point of view of the participants, for patients who have been accepted for a heart catheter ablation. The secondary purpose of the thesis is to provide information which can be used to improve future group counseling and the quality of care for patients entering a catheter ablation. The study data was collected by questionnaire (n = 91). The data was analyzed using the SPSS program and was done by theming open questions in according to their respective themes.

Results: The feedback received from the respondents in the group counseling was mostly positive and the participants considered the group counseling to be useful. According to the responses, participants felt the important benefits gained from the group counseling were the reduction of fear, anxiety and stress before the procedure, the opportunity to participate in a group counseling event and the opportunity to meet people partaking in the procedure. Participants expressed they would have required more information on care needed after the procedure, at the hospital and at home. Less than a quarter (23%) of the participants felt that they had received peer support in group counseling.

Conclusions: The feedback received from the respondents in the group counseling was mostly positive and was considered essential. The lack of peer support patients felt they had should be an important factor to consider when planning group counseling. The participation of an experience expert or peer support supervisor could be tested in the future. Based on the results, more attention could also be paid to after-care and home departure guidance.