Näkökenttä ja näköhavaintokenttä - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä käsitteet näkökenttä ja näköhavaintokenttä tarkoittavat sekä mikä niiden välinen suhde on. Näkökenttätutkimus eli perimetria kuuluu nykyisin optometristin koulutukseen ja toimenkuvaan. Näkökenttä tarkoittaa aluetta, joka nähdään fiksoitaessa yhdellä silmällä vakaasti kohteeseen. Näkökenttiä tutkitaan joko silmälääkärin tai optikon toimesta optikkoliikkeissä ja muissa terveydenhuollon yksiköissä. Näkökenttätutkimus on tärkeä diagnostinen menetelmä ja etenemisen seurantatapa useiden silmään vaikuttavien sairauksien kannalta ja sitä varten on kehitetty monenlaisia tutkimustapoja. On kuitenkin ilmennyt, että varsinkin iäkkäät kokevat erilaisia kohteen havaitsemiseen liittyviä ongelmia, joita näön- tai näkökenttätutkimuksen kautta ei pystytä selvittämään. Tämän pohjalta on määritelty näköhavaintokenttä, tai toiminnallinen näkökenttä, joka tarkoittaa sitä näkökentän osa-aluetta, josta kerätään visuaalista informaatiota katseen kohdentamisen aikana.

Opinnäytetyö on toteutukseltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineistona on käytetty vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, luotettavia verkkosivustoja ja tietokantoja. Kirjallisuuskatsauksen mukaan iäkkäiden kokemat arkielämän näkemisen ongelmat voivat liittyä näköhavaintokentän heikkouteen. Näköhavainnon muodostuminen vaatii monimutkaisen visuaalisen informaation prosessin, joka koostuu näkökentässä olevan kohteen havaitsemisesta, paikannuksesta ja tarkemmasta tunnistuksesta. Tämä prosessointikyky voi hidastua ikääntyessä aiheuttaen näkemiseen ja liikkumiseen liittyviä ongelmia. Näköhavaintokenttätutkimuksilla selvitetään tätä visuaalisen informaation prosessointikykyä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että iäkkäillä näköhavaintokentän heikkous ja puutokset liittyvät heidän arkielämässään kokemiin ongelmiin. Näköhavaintokentän heikkoudella on erityisen suuri merkitys liikenneturvallisuuden kannalta. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että olisi perusteltua ottaa näköhavaintokenttätutkimus osaksi iäkkäiden ajokyvyn arviointia. Näköhavaintokentän heikkoutta voidaan myös parantaa harjoituksia tekemällä.

Opinnäytetyön tavoitteena on antaa teoriapohjaa ja tuoda näköhavaintokenttä ilmiönä optometristeille tutuksi. Aiheen merkityksellisyys kasvaa ikääntyneen väestön määrän lisääntyessä.

The purpose of this thesis was to clarify the terms of the field of vision and the useful field of view (UFOV), and to determine the relationship of these topics. Perimetry measuring the field of vision is nowadays a part of optometrist’s expertise. Field of vision means the entire area that a person is able to see when one eye is fixed on a target without moving the head or eyes. Perimetry tests are done by ophthalmologists or optometrists. Perimetry has an important part in diagnosing some eye diseases and in following the progression of diseases affecting the eye. But there are many older adults who complain of functional visual difficulties which cannot be explained by standard ophthalmologic exams. On the grounds of this the term of the useful field of view was defined to indicate the visual area over which information can be acquired in a brief glance without eye or head movements.

This thesis was carried out as a descriptive literature review. We used scientific articles, reliable and well-known websites and databases as literature of the thesis. The review shows that there is an association between deficits in the useful field of view and difficulties in everyday visual activities experienced by older adults. The visual perception consists of a complicated process of visual information that includes the detection, localization and identification of visual targets. Slowing in this visual processing speed is a common characteristic of aging and it can cause negative implications in older adults’ everyday life. The deficits in the useful field of view test have been associated with a higher risk of vehicle crash involvement and vision problems in everyday life. The literature shows that the useful field of view assessment is a valid index of driving performance and safety. The review also points out that the the performance within the useful field of view can be improved through training.

The aim of the thesis was to introduce the concept of the useful field of view and its significance. It is a current topic, considering that the size of the older adult population is substantially increasing