Ensimmäisellä luokalla olevien lasten pelot kouluterveydenhuollon näytteenotossa : analysointi piirustusmenetelmällä

Abstract

Ensimmäinen kouluvuosi on lapselle itsenäistymisen aikaa; lapsen elämänpiiri laajenee ja hän kokee päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhemmat eivät näe. 6¬–7-vuotiaalla on usein myös erilaisia pelkoja, ja aiemmin hyvin sujuneet asiat voivat yhtäkkiä tuntua vaikeilta. Tutkimukset lasten peloista perustuvat yleensä aikuisten olettamuksiin siitä, mikä tekee lapsesta pelokkaan. Vanhemman käsitys lapsen kokemasta pelosta on kuitenkin usein erilainen verrattuna lapsen todelliseen kokemukseen. Hyvä tapa saada informaatiota lasten peloista onkin kysyä niistä lapselta itseltään. Jos lasta ei oteta huomioon, ei voida ymmärtää hänen omia kokemuksiaan.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ensimmäisellä luokalla olevien lasten pelkoja kouluterveydenhuollon näytteenottoon liittyen piirustusmenetelmää käyttäen. Aineisto koostui 39:stä Nilsiän Yhtenäiskoulun ensimmäisen luokan oppilaan piirustuksesta ja piirustusten mittarina käytettiin Child Drawing: (CD:H) -pistetaulukkoa. CD:H -pistetaulukko arvioidaan kolmea piirustusten osa-aluetta: A-osiossa arvioidaan kuvan minä-hahmoa, toimintaa, värejä, kuvan asettelua, ympäristöä sekä piirustusjälkeä (1–130 pistettä), B-osiossa kuvan osoittamaa ahdistuneisuutta (0–50 pistettä) ja C-osiossa kuvan yleisilmettä (1–10 pistettä). Tulosten tulkinnassa pelon taso on jaettu viiteen luokkaan: erittäin alhaiseen (alle 20 pistettä), alhaiseen (21–40 pistettä), keskimääräiseen (41–60 pistettä), keskimääräistä korkeampaan (61–80 pistettä) ja korkeaan (yli 81 pistettä). Toimeksiantaja työssä oli Nilsiän Yhtenäiskoulu.

Aineistoksi saatiin kerättyä tietoa lapsista, joiden pelon taso oli alhaista tai keskimääräistä. 54 prosenttia lapsista koki alhaista sekä 41 prosenttia keskimääräistä pelkoa. Vain viisi prosenttia lapsista koki keskimääräistä korkeammaksi luokiteltua pelkoa ja erittäin alhaista tai korkeaa pelon tasoa ei ilmennyt lainkaan. Lasten piirustuksissa eniten esille nousivat hoitohenkilökunta, tunteet hoitotoimenpiteet ja tilat. Tuloksia voidaan hyödyntää koulussa kertomalla lapsille enemmän kouluterveydenhuollosta, siihen liittyvistä tutkimuksista sekä puhumalla lasten mahdollisista epärealistista peloista. Lapsen pelko on yhteydessä moniin tekijöihin ja huolellisella valmistautumisella voidaan vähentää lasten pelkoja kouluterveydenhuollon näytteenottossa, jolloin myös hoidon laatu paranee. ¬¬

The first school year is the time for the child to become independent; the child's life circle expands and he experiences a lot of things that parents do not see during the day. 6–7-year-old children often have a variety of fears, and easily done things can suddenly become difficult. Studies on the children's fears are usually based on the adult assumptions on what makes the child fearful. However, the parents’ perception of the child’s fears is often different from the child’s actual experience. A good way to get information about the children's fears is to ask the child themselves. Children’s experiences cannot be understood if they are not taken into account.

This thesis investigated the fears of children in the first grade regarding the sampling of school health care using the drawing method. The material consisted of 39 Nilsiä Comprehensive School first class pupils’ drawings and Child Drawing: the (CD:H) –meter was used in the process of analysing. The (CD:H) –meter is used to evaluate three sectors of each drawing: part A evaluates me-figure, action, colors, use of paper, environment and strokes (13 to 130 points), part B evaluates high anxiety levels found in the drawing (0 to 50 points) and part C evaluates the overall impression of the drawing (1 to 10 points). In the interpretation of the results the fear level is divided in five categories: very low (below 20 points), low (21 to 40 points), average (41 to 60 points), above average (61 to 80 points) and high (over 81 points). The employer in this work was Nilsiä Comprehensive School.

The material was collected from children whose level of fears was either low or average. 54 percentage of children experienced low and 41 percentage average level of fear. Only five percentage of the children experienced fear level which was above the average and none experienced fear level of very low or high. The most expressed themes in the drawings were health care personnel, emotions, examinations and health clinics (rooms). These findings can be exploited in schools by educating the children on school health care, examinations related to it and by talking with children about their unrealistic fears. Children’s fears are connected to many factors and children’s fears in school health care can be reduced with careful preparation which also improves the quality of the treatment.