Ratkaisukeskeinen työskentelytapa osana työikäisen terveystarkastusta ja terveydenseurantaa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajien kokemuksia ratkaisukeskeisen työskentelytavan toteutumisesta terveystarkastuksessa ja terveydenseurannassa. Tarkoituksena oli myös selvittää ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla toteutetun terveystarkastuksen ja terveydenseurannan eroja verrattuna perinteisellä tavalla toteutettuun terveystarkastukseen ja terveydenseurantaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta terveystarkastuksessa ja terveydenseurannassa sekä ratkaisukeskeisen työskentelytavan kehittämiseksi työterveyshoitajan työssä.

Aineisto muodostui kuuden (n=6) haastateltavan kokemuksista, jotka työskentelevät työterveyshoitajina. Haastattelut suoritettiin Diacor terveyspalvelut Oy:ssä ja Terveystalossa. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan ratkaisukeskeisen työskentelytavan toteutumisessa oli tärkeää yhteistyön edellytysten luominen, asiakasta voimavaraistavan keskustelun luominen sekä asiakkaan osallistaminen. Keskustelussa lähtökohtina pidettiin asiakkaan tavoitteita, keskityttiin asiakkaan voimavaroihin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen sekä kysyttiin asiakkaan arviota tapaamisesta. Ratkaisukeskeisen terveystarkastuksen ja terveydenseurannan eroina verrattuna perinteiseen terveystarkastukseen ja terveydenseurantaan nähtiin olevan asiakasta voimaannuttavan keskustelun rakentaminen sekä työskentelyn kehittyminen.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että ratkaisukeskeinen työskentelytapa aktivoi ja osallistaa asiakasta, mikä lisää työterveyshuollon terveystarkastuksien ja terveydenseurannan vaikuttavuutta. Tulosten mukaan kehittämishaasteiksi nousivat keskustelun lisääminen terveystarkastuksissa ja terveydenseurannassa painotettavista työmenetelmistä sekä ratkaisukeskeisen ja perinteisen työskentelytavan hyötyjen yhdistämisestä. Kehittämishaasteeksi muodostui myös työterveyshoitajien tietoisuuden lisääminen ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon terveystarkastuksien ja terveydenseurannan sisällön suunnittelussa sekä vaikuttavuuden kehittämistyössä. Asiakaslähtöisen näkökulman saamiseksi aiheeseen tulisi selvittää työterveyshuollon asiakkaiden näkemyksiä ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla toteutetusta terveystarkastuksesta ja terveydenseurannasta.

The aim of the thesis was to describe the experiences of occupational health nurses about the solution-focused method in the monitoring and follow-up of health for working-age clients. The aim was also to study the differences of the monitoring and follow-up of health carried out in a solution-focused method as compared to the traditional monitoring and follow-up of health. The aim was to provide information on the solution-focused method in monitoring and follow-up of health as well as to develop the solution-focused method in the work of occupational health nurses.

The research material consisted of six (n = 6) interviews of occupational health nurses. The interviews were conducted at Diacor terveyspalvelut Oy and Terveystalo. The interviews were carried out as theme interviews and the material was analysed by content analysis.

According to the results, in order to implement the solution-focused method it was important to create opportunities for co-operation, to create a conversation that empowers the customer and to involve the customer. The starting point of the discussion was the goals and resources of the customer, and orientation for the future. Furthermore, the customers were asked to assess the meeting. As compared to the traditional monitoring and follow-up of health, the solution-focused method in the monitoring and follow-up of health was seen to promote customer-empowering discussion and to develop work.

Based on the results, it can be stated that the solution-centered method activates and involves the client, thus increasing the effectiveness of the monitoring and follow-up of health in the occupational health care. According to the results, the development challenges were how to raise a discussion about the methods emphasized in monitoring and follow-up of health, and about the merging of the benefits of a solution-oriented and traditional method. One development challenge is also how to raise the awareness of occupational health nurses about the solution-oriented method.

The results of the thesis can be utilized in the planning of the monitoring and follow-up of health in occupational health care and in the development of their effectiveness. In order to get a customer-oriented perspective on the subject, the views of occupational health customers on a solution-oriented method of monitoring and follow-up of health should be studied.