Syöpää sairastavan potilaan saattohoidon toteutuminen erikoissairaanhoidossa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien vuodeosaston saattohoidon toteutumista hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyössä käydään läpi kokonaisvaltaisen saattohoidon eri vaiheita sekä toteutumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi selvitettiin erikoissairaanhoidon ja jatkohoitopaikan välisen yhteistyön toteutumista sekä hoitotyöntekijöiden täydennyskoulutuksen tarvetta saattohoidosta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistui kaksi syöpätautien erikoislääkäriä ja kolme sairaanhoitajaa. Saadut vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvän saattohoidon toteutuminen vaatii riittävästi ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa sekä aikaa. Saattohoitopäätöksiä tehtiin vähän ja aktiivihoidot kestivät ajoittain liian kauan. Saattohoitopotilaan henkistä tukemista pidettiin haastavana ja henkisesti raskaana. Saattohoitopotilaan kivun ja loppuvaiheen hoito toteutui osastolla hyvin. Jatkohoitopaikan järjestämisen teki haastavaksi saattohoitopaikkojen riittämättömyys. Haastatteluun osallistuvat tunnistivat lisäkoulutuksen tarpeen saattohoidon eri osa-alueilla.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää saattohoidon kehittämisessä. Jatkotutkimusaiheina voisi selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä ongelmia yhteistyön toteutumisessa sekä kotisaattohoidon kehittämisestä.

This thesis examined the implementation of terminal care from the perspective of workers in the cancer ward of Kuopio University Hospital. This thesis goes through the different stages of the comprehensive terminal treatment and the conductive and prohibitive factors of the implementation. In addition, the implementation of cooperation between specialized medical care and further treatment were explained and the need for additional training of nursing workers in terminal care was also studied.

Thesis was carried out as a qualitative research and data was collected through interviews. Two cancer specialist doctors and three nurses were interviewed. The results were analyzed with inductive content analysis.

According to the results of the thesis, for the implementation of terminal care, enough professionally skilled nursing staff and time were required. Only few resolutions of terminal care were done and active treatments lasted too long at times. Emotional support of terminal care patient was considered challenging and emotionally exhausting. The pain and end-stage care of terminal care patient came true well in the department. The organizing of the follow-up treatment was made challenging by the insufficient number of places of terminal care. The participants of the interview identified the need for updating training to different sectors of terminal care.

Final project results can be used for developing terminal care. Topics for further research could explore problems between the basic health care and specialized care in the co-development and implementation of terminal care at home.