Suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen viestintä : laadullinen kyselytutkimus Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä

Abstract

Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä. Potilaiden hyvän hoidon takaamiseksi terveyspalveluiden sujuva yhteistyö on välttämätöntä. Hoidon sujuvuus merkitsee sitä, että potilas saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä. Moniammatillinen yhteistyö on yksi yhteistyömuoto saumattoman terveyspalvelun takaamiseksi. Viestintä mahdollistaa terveydenhuollon yhteistyön ja sitä tarvitaan vaikuttavia terveyspalveluita tuotettaessa. Organisaatiossa tapahtuva viestintä on organisaatioviestintää ja sisäinen viestintä on sen tärkeä osa. Nykypäivän terveydenhuolto-organisaatioiden viestintä on sähköistynyt, mikä on tuonut viestintään monikanavaisuutta. Tämän laadullisen kyselytutkimuksen lähtökohtana oli suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen viestintä SOSTERI:ssa. Tutkimuksen mielenkiintoisuutta lisää aiheen ajankohtaisuus.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollon alaisen suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden välistä viestintää SOSTERI:ssa. Tavoitteena oli saada kuva yksiköiden välisestä viestinnästä ja tätä tietoa hyödyntäen kehittää kohdeyksiköiden yhteistyötä ja potilaiden hoitoa sujuvaksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille erikoissairaanhoidon yksikölle (29 yksikköä) ja jaettiin kaikille suun terveydenhuollossa työskenteleville suuhygienisteille ja hammaslääkäreille (22 henkilöä). Tutkimukseen vastasi 22 erikoissairaanhoidon yksikköä ja 16 suun terveydenhuollon ammattilaista. Muutama yksikkö laati yhteisvastauksen. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan viestintään osallistuneet työyksiköt oli mahdollista jakaa yksi- ja kaksisuuntaisen viestinnän ja viestimättömyyden mukaan. Kaksisuuntaisessa viestinnässä viestintää oli käyty molempien erikoisalojen osalta, yksisuuntaisessa vain toiseen suuntaan. Viestimättömyyden osalta viestintää ei ollut käyty kummankaan erityisalan aloitteesta. Viestintään osallistuneita ammattiryhmiä olivat; terveydenhoito- ja terapiahenkilöstö, lääkärit/hammaslääkärit ja erikoislääkärit/erikoishammaslääkärit, johtajat/esimiehet ja tukipalveluhenkilöstö. Käytetyt viestintäkanavat jakautuivat suoraan ja välitettyyn viestintään. Suora viestintä oli kasvokkaisviestintää ja välitetty viestintä oli henkilö- ja tekniikkavälitteistä viestintää. Henkilövälitteisen viestinnän viestinvälittäjinä toimivat työntekijät ja asiakkaat. Tekniikkavälitteinen viestintä jakautui reaaliaikaiseen ja ei reaaliaikaiseen viestintään. Viestinnän sisällöt liittyivät potilaan hoitoprosessiin, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä tiedottamiseen ja informointiin. Viestinnän kehitystarpeita olivat saumaton palvelu ja asiakaslähtöisyys, viestinnän turvaaminen, yhteistyö ja yksilön rooliin sekä tulevaisuuden haasteet.

Päätelmänä voidaan todeta, että yhteistyötahojen viestintä oli monikanavaista ja sen sujuvuudessa ja saumattomuudessa oli kehitettävää. Viestinnän hyviä puolia olivat potilaslähtöinen viestintä, yhteistyöhalu ja me-henki. Kehitettävää löytyi muun muassa viestintäkanavista ja -tavoista, viestinnän tasalaatuisuudesta sekä viiveistä potilaan hoidossa ja viestinnässä.

The purpose of health care services is to promote and maintain the health of the population. A smooth cooperation in health services is essential to ensure that patients are well cared for; smoothness in treatment means that a patient receives appropriate treatment without undue delay. Multiprofessional teamwork is one of the forms of collaboration with which a seamless health service can be guaranteed. Communication enables collaboration in health care and is therefore essential for the provision of effective health services. Communication within an organisation is called organisational communication, and internal communication is its integral part. In today’s health care organisations, communication is increasingly electronic, which also adds into it a multi-channel dimension. The theme of this qualitative survey is communication between oral health care and secondary care in the Joint Municipal Authority of the East Savo Hospital District (SOSTERI). What makes the study particularly interesting is the topicality of its theme.

The purpose of the study is to investigate the communication between the primary oral health care clinics and secondary care clinics in SOSTERI. The aim is, first, to have an overview of the communication between the clinics, and then use this information to improve collaboration between the studied clinics to make patient care increasingly smooth and seamless. The survey was e-mailed to all secondary care clinics (29 in total) and handed out to all dental hygienists and dentists working in oral health care (22 persons). A total of 22 secondary care clinics and 16 oral health care professionals responded to the survey. A few clinics returned a joint response. The collected research data was then analysed with content analysis.

Results of the study suggest that the clinics that participate in communication can be divided according to one-way and two-way communication and lack of communication. Professional groups involved in communication are health care and therapeutic staff, physicians/dentists and specialists/dentistry specialists, managers/supervisors and support staff. The communication channels can be divided to direct and mediated communication. Direct communication refers to face-to-face communication, while mediated communication refers to messages mediated through people or technical means. Contents of communication relate to the treatment processes of patients, multiprofessional teamwork and distribution of information. Identified development needs include seamless service and customer orientation, safeguarding of communication, collaboration, the role of individuals, and future challenges.

In conclusion, it was found that the communication between the parties of collaboration takes place through multiple channels. Strengths of communication include customer-oriented communication, willingness to collaborate, and the sense of being “us”. Targets for development include means and channels of communication, the variable quality of communication and delays in patient care and communication.