Hemodialyysipotilaiden kokemuksia ja odotuksia ohjauksesta
Pehkonen, Roosamari; Kinnunen, Heini; Tuominen, Kati (2017)
Pehkonen, Roosamari
Kinnunen, Heini
Tuominen, Kati
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022179
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hemodialyysipotilaiden kokemuksia ja odotuksia ohjauksesta. Työn tavoitteena oli tuottaa uutta luotettavaa tutkimustietoa hemodialyysipotilaiden kokemuksista ja odotuksista ohjauksesta sekä kehittää saatujen tulosten avulla potilasohjausta potilaslähtöisempään suuntaan. Opinnäytetyöaihe on tärkeä, koska tuloksilla on merkitystä käytännön hoitotyöhön ja niiden avulla ohjausta voidaan parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Opinnäytetyön haastatteluihin osallistui 13 hemodialyysipotilasta kahdelta eri dialyysiosastolta. Haastateltavat olivat eri-ikäisiä naisia ja miehiä. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa haastateltavista oli tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja he kokivat ohjauksen olleen heidän tarpeidensa mukaista ja yksilöllistä. Myös negatiivisia kokemuksia löytyi yksittäisiltä haastateltavilta, kuten liian vähäinen tiedon saanti. Haastateltavat kertoivat saaneensa ohjausta muun muassa omasta sairaudestaan ja hemodialyysihoidosta. Haastateltavat kertoivat myös, että saatua tietoa oli kerrattu toistuvasti. Ohjaustilanteet oli pääasiassa koettu positiivisina. Haastateltavien kokemuksissa näkyi monien eri ammattilaisten antama ohjaus sekä erilaiset ohjausmenetelmät. Haastatteluissa tuli myös esille kokemuksia siitä, kuinka potilaan omalla aktiivisuudella oli vaikutusta ohjaukseen sekä siitä, miten potilaiden omaiset olivat saaneet osallistua ohjaustilanteisiin. Haastateltavat toivat esiin myös toiveita ja odotuksia ohjaukselle, jotka olivat lähinnä yksittäisiä. Toiveina oli muun muassa saada enemmän tietoa ja ohjausta, kuten esimerkiksi eri hoitovaihtoehdoista ja ravitsemuksesta. Haastateltavat toivat esiin myös erilaisia ehdotuksia ohjausmateriaalille.
Tulevaisuudessa ohjausta olisi hyvä kehittää huomioimalla potilaiden yksilölliset tarpeet ja erilaiset oppimistyylit paremmin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää hemodialyysipotilaiden ohjauksen kehittämisessä ja potilaslähtöisyyden parantamisessa. Jatkossa voisi olla mielekästä tutkia lisää esimerkiksi potilaiden taustatekijöiden vaikutusta ohjauskokemukseen sekä eroja eri ammattiryhmien antamassa ohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Opinnäytetyön haastatteluihin osallistui 13 hemodialyysipotilasta kahdelta eri dialyysiosastolta. Haastateltavat olivat eri-ikäisiä naisia ja miehiä. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa haastateltavista oli tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja he kokivat ohjauksen olleen heidän tarpeidensa mukaista ja yksilöllistä. Myös negatiivisia kokemuksia löytyi yksittäisiltä haastateltavilta, kuten liian vähäinen tiedon saanti. Haastateltavat kertoivat saaneensa ohjausta muun muassa omasta sairaudestaan ja hemodialyysihoidosta. Haastateltavat kertoivat myös, että saatua tietoa oli kerrattu toistuvasti. Ohjaustilanteet oli pääasiassa koettu positiivisina. Haastateltavien kokemuksissa näkyi monien eri ammattilaisten antama ohjaus sekä erilaiset ohjausmenetelmät. Haastatteluissa tuli myös esille kokemuksia siitä, kuinka potilaan omalla aktiivisuudella oli vaikutusta ohjaukseen sekä siitä, miten potilaiden omaiset olivat saaneet osallistua ohjaustilanteisiin. Haastateltavat toivat esiin myös toiveita ja odotuksia ohjaukselle, jotka olivat lähinnä yksittäisiä. Toiveina oli muun muassa saada enemmän tietoa ja ohjausta, kuten esimerkiksi eri hoitovaihtoehdoista ja ravitsemuksesta. Haastateltavat toivat esiin myös erilaisia ehdotuksia ohjausmateriaalille.
Tulevaisuudessa ohjausta olisi hyvä kehittää huomioimalla potilaiden yksilölliset tarpeet ja erilaiset oppimistyylit paremmin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää hemodialyysipotilaiden ohjauksen kehittämisessä ja potilaslähtöisyyden parantamisessa. Jatkossa voisi olla mielekästä tutkia lisää esimerkiksi potilaiden taustatekijöiden vaikutusta ohjauskokemukseen sekä eroja eri ammattiryhmien antamassa ohjauksessa.