Lastentarhanopettajien kokemuksia vertaismentoroinnista

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaista kokemustietoa lastentarhanopettajilla on vertaismentoroinnin hyödyistä ja haasteista varhaiskasvatuksessa.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada lastentarhanopettajien kokemusten pohjalta sellaista tietoa, millä voidaan kehittää vertaismentorointia tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa.

Opinnäytetyömme tietoperustassa käsittelemme varhaiskasvatusta, ammatillisuutta varhaiskasvatuksessa, mentorointia, vertaismentorointia ja vertaismentorointia varhaiskasvatuksessa. Tietoperustassa olemme käyttäneet lähteinä alan ammattikirjallisuutta, internet lähteitä sekä Oulun kaupungin vertaismentoreilta saatua tietoa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tiedonkeruu menetelmänä on käytetty lomakekyselyä avoimilla kysymyksillä. Aineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua.

Kyselyyn vastasi kuusi lastentarhanopettajaa ja niiden tulosten perusteella voimme todeta, että vertaismentorointi Oulun kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut erittäin vaikuttavaa. Vertaismentorointi on vaikuttanut lastentarhanopettajien ammatillisuuden kehittymisessä, auttanut kehittymään pedagogisesti, auttanut lastentarhanopettajien työssä jaksamista sekä auttanut useissa ongelmatilanteissa.

Kehitysehdotuksiksi lastentarhanopettajat kertoivat, että olisi hyvä, jos vertaismentoroinnista olisi saatavilla enemmän tietoa. Odotusajat koettiin joskus liian pitkiksi ja vertaismentoreita toivottiin olevan enemmän.

Opinnäytetyötämme voisi jatkojalostaa lastentarhanopettajien kokemuksiin vertaismentoroinnista työssäjaksamisen näkökulmasta.

The purpose of this thesis was to clarify what kind of experiential knowledge the kindergarten teachers have regarding the advantages and challenges of peer mentoring in early childhood education.

The objective of the thesis was to get information from the teachers based on their experiences. This information could then be used to develop peer mentoring in early childhood education of the future.

The theoretical base of the study consisted of early childhood education, professionalism in early childhood education, mentoring, peer mentoring and peer mentoring in early childhood education. The sources of the theoretical base included professional literature, the Internet and information of the mentors of the city of Oulu. The thesis is a qualitative study. The method for data collection was a questionnaire with open-ended questions. The material was analyzed by using thematic analysis.

The results of the research showed that peer mentoring in early childhood education in Oulu has been extremely impressive. First of all, peer mentoring has had an effect on the development of the kindergarten teachers' professionalism. Secondly, it has helped to teachers to develop themselves pedagogically. Thirdly, it has helped the kindergarten teachers' in managing their work and also, it has helped in several problem situations.

The kindergarten teachers also introduced some suggestions for development. Firstly, the kindergarten teachers wanted more information about peer mentoring. Secondly, the waiting times were sometimes regarded as being too long. Moreover, the teachers wished that there were more peer mentors.

The topic of this thesis could be further researched by studying the kindergarten teachers’ experiences in peer mentoring from the point of view of how it affects the coping with the workload.