Soratien runkokelirikkokorjauskohteiden kunto

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sorateiden runkokelirikkokorjausten kuntoa Oriveden kunnossapitourakan alueella. Kunnossapitourakkaan kuuluu Oriveden yleisien teiden lisäksi teitä Juupajoelta, Mänttä-Vilppulasta, Ruovedeltä ja Tampereelta yhteensä noin 1000 tiekilometriä. Tästä 300 kilometriä on sorateitä, loput päällystettyjä. Kunnossapitourakan valvojana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Tutkittavat kohteet sijaitsevat Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella.

Kelirikkokorjaukset on tehty vuosien 2004 ja 2015 välisenä aikana ja tiedot kohteista on löydettävissä Destian raporteista. Tutkittavat kohteet päätettiin yhdessä Destia Oy:n Oriveden henkilöstön kanssa, jotka toimivat opastajina työtä tehdessä.

Tutkimus suoritettiin poraamalla tiehen reikiä kelirikkonoston molempiin päihin. Yksi tien keskelle ja yksi molempiin reunoihin. Kulutuskerroksen paksuus mitattiin jokaisesta reiästä ja tiedot tallennettiin Excel-tiedostoon jokainen reikä erikseen. Kirjaamisen jälkeen tuloksia verrattiin keskenään.

Tulokset olivat odotettuja. Vaadittu kulutuskerrosmateriaalia oli enemmän keskellä kuin tien reunoilla korjausvuodesta huolimatta.

The aim of this final year project was to survey the state of frost heave repair of road structure of gravel roads. The roads in question belong to the maintenance contract of the municipality of Orivesi. The maintenance contract includes public roads in Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruovesi and Tampere with 1000 kilometers in total. Of them 300 kilometers are gravel roads and the rest paved roads. Road maintenance inspector for the maintenance contract is the Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The roads to be surveyed are located in Mänttä-Vilppula and Juupajoki

The frost heave repair work had been done between 2004 and 2015. These repair projects are reported in the archives of Destia Orivesi. The road sections to be surveyed were chosen with representatives of Destia. First, holes were drilled through road surface at both ends of the area where road surface was made higher to prevent frost heave. One hole was made in the middle and one on each side of the road. The thickness of the surface course was measured in each hole and recorded in an Excel-table. After that the results were compared.

The results proved what was expected. The required surface course was thicker in the middle of the road than on the sides irrespective of the year of repair work.