Mitä on koko kansalle tehty tiedeviestintä? : Tiedeuutiset Yleisradiossa ja Helsingin Sanomissa

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin suomalaista tiedeviestintää ja aiheita, joita suuren osan suomalaisista tavoittavat mediat, eli Yle ja Helsingin Sanomat käsittelevät verkkosivujensa tiedeuutisissa. Haluan selvittää, mitä Yle ja Helsingin Sanomat pitävät uutisoimisen arvoisina tiedeaiheina, ja vastaavasti minkä tyyppiset tiedeaiheet jäävät kokonaan uutisoinnin ulkopuolelle.

Tietoperustassa avaan käsitteitä journalismi, tiede, tiedeviestintä, tiedejournalismi, tieteen popularisointi sekä tiedeuutisen agenda setting eli aiheen valinta (nimenomaan tiedejournalismin näkökulmasta). Käsittelen tiedejournalismin merkitystä yksilölle, yhteiskunnalle ja tieteelle itselleen sekä myös sitä, mitä laki sanoo tieteellisten tulosten julkistamisesta ja miten julkisrahoitteinen ja kaupallinen media eroavat siinä, mitä tulee tiedeaiheista uutisointiin.

Tietoperustassa selvitin myös aiempia tutkimustuloksia median ja tiedeyhteisön suhteesta. Etenkin suomalaisen tiedejournalismin nykytilaan ja yleisön mielipiteeseen perustuvaan tutkimukseen lienee syytä tutustua, ennen kuin siirrytään aineiston käsittelyyn. Media kuitenkin luo yhteiskunnallisen oikeutuksen lisäksi tieteelle myös tietynlaisen imagon ja kaupallisen kiinnostavuuden, mikä omalta osaltaan vaikuttaa siihen, miten yleisö tiedeuutiseen suhtautuu.

Analysoitavaksi aineistokseni valikoin Ylen ja HS:n verkkosivujen kirjallisessa muodossa olevat tiedeuutiset kuukauden ajalta. Sen, mikä on tiedeuutinen, jätin medioiden oman harkinnan varaan, eli otan aineistooni vain ne uutiset, mitä Yle ja HS ovat sijoittaneet osastoon Uutiset > Tiede. Analysointimenetelmänä käytin uutisten luokittelua virallisen suomalaisen tieteenalojen luokittelun mukaan. Vaikka tieteenalojen luokittelu on tarkoitettu tutkimus- ja koulutusalojen organisointiin eikä median analysointiin, se antoi kuitenkin hyvän peruspohjan sille, miten tiedeuutisten aiheita voi jaotella ryhmiin.

Keskeisin tulokseni on, että tiedeuutisoinnin määrää ja aiheiden jakautumista on melko vaikeaa arvioida pelkkien verkkosivustojen Uutiset > Tiede -polkujen perusteella, sillä uutisten jaottelu eri osastoihin ei ole millään lailla systemaattista. Joka tapauksessa näyttää siltä, että luonnontieteitä ja tekniikkaa pidetään ”eniten tieteenä”, joten niihin aloihin liittyviä aiheita pääsee eniten tiedeuutisiin. Aliedustetuimpana ovat maatalous- ja metsätieteen uutiset, eikä yhteiskunnallisia ja humanistisiakaan tiedeartikkeleita tehdä mitenkään liikaa.

In this thesis I research the state of Finnish science journalism at the national level. The goal of this thesis is to find out which science topics are the most common in Finnish news and which topics are completely missing. I want to find out what science topics are worth to publish to everyone, from the point of view of Yleisradio (Finnish Broadcasting Company) and Helsingin Sanomat, and to know how much science news possibly reaches the average Finn media user.

I examined all the written science news published in one month in Helsingin Sanomat and Yleisradio web pages, because they reach most Finnish media users: Yleisradio is Finland's national public service broadcasting company and Helsingin Sanomat is the biggest daily newspaper.

I selected and read every science topic published 10.10.-10.11.2017 and categorized them according to the official science classification of UNESCO, which is also used to categorize science here in Finland. My categorization was based on the topic, perspective, source and interviewed expert’s profession of the article.

Before analysing the news, I explain a few terms and theories of science communication, journalism agenda setting and so on. I will also explain why science communication is important for the individual, society and science itself, and introduce the Finns’ relationship to science news at this time.

I also look to previous research findings about the relationship between the media and the scientific community. In addition, the previous research about the current state of science journalism in Finland and the public opinion should be explored before processing the material. The media, after all, also creates, in addition to social legitimacy, a certain kind of image and commercial interest to science that contributes to the public's attitude to the news.

In the conclusions and reflection, I would like to answer the following questions: Are some topics overrepresented? Are there some science topics completely missing and why so?