INFRAMODEL3-FORMAATIN KÄYTTÖ KONEOHJAUKSEN APUNA VT 19 SEINÄJOEN ITÄINEN OHITUSTIE -HANKKEESSA
Vähätiitto, Jussi (2018)
Vähätiitto, Jussi
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221521
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa inframodel3-formaatin käytöstä suuressa väylähankkeessa maanmittausalan toimijan näkökulmasta. Suurena väylähank-keena tässä työssä oli Vt 19 Seinäjoen itäinen ohitustie -hanke. Inframodel-formaatin käyttöä on yleensä tutkittu työnjohdon näkökulmasta, mutta tässä työssä haluttiin erityisesti keskittyä sen käyttöön mittausalan henkilöstön näkökulmasta. Inframodel3-formaatin laajojen käyttömahdollisuuksien takia työssä paneuduttiin sen käyttöön koneohjausmallinnuksessa. Koneohjausmallin käyttöä kuvattiin koneohjausmallin teko-ohjeella. Työssä paneuduttiin myös Inframodel-projektin taustoihin ja sisältöön. Näiden lisäksi työssä haluttiin tuoda esiin hyvän suunnitteluaineiston tärkeys ja se, kuinka se nopeuttaa koneohjausmallin mallinnusprosessia.
Työssä kuvattu koneohjausmallin teko-ohje tehtiin menetelmillä, joita käytettiin Vt 19 -hankkeella saatavilla olleesta aineistosta. Koneohjausmallin teko-ohje perustui myös opinnäytetyön laatijan hankkeella hankittuihin kokemuksiin sekä hankkeesta pitkään vastanneen tietomallikoordinaattorin haastatteluun. Koneohjausmalli voidaan tehdä monella eri tavalla, riippuen yleensä lähtöaineistosta, minkä takia tämän työn ohjeen etenemis- prosessi ei välttämättä kelpaa sellaisenaan moneen muuhun tilanteeseen. Inframodel-tiedonhaku on tapahtunut pääasiassa verkkolähteistä, koska aiheesta ei ollut saatavilla kovinkaan paljoa kirjallisuutta.
Työn tuloksena syntyi tutkimus Inframodel-formaatin käytöstä, historiasta ja sisällöstä. Työssä ei pyritty perehtymään Inframodelin tietoteknilliseen sisältöön, vaan sen sisältöön yleisellä tasolla. Päätuotteena syntyi esimerkkiohje, joka on esitelty työn viimeisessä luvussa.
Työssä kuvattu koneohjausmallin teko-ohje tehtiin menetelmillä, joita käytettiin Vt 19 -hankkeella saatavilla olleesta aineistosta. Koneohjausmallin teko-ohje perustui myös opinnäytetyön laatijan hankkeella hankittuihin kokemuksiin sekä hankkeesta pitkään vastanneen tietomallikoordinaattorin haastatteluun. Koneohjausmalli voidaan tehdä monella eri tavalla, riippuen yleensä lähtöaineistosta, minkä takia tämän työn ohjeen etenemis- prosessi ei välttämättä kelpaa sellaisenaan moneen muuhun tilanteeseen. Inframodel-tiedonhaku on tapahtunut pääasiassa verkkolähteistä, koska aiheesta ei ollut saatavilla kovinkaan paljoa kirjallisuutta.
Työn tuloksena syntyi tutkimus Inframodel-formaatin käytöstä, historiasta ja sisällöstä. Työssä ei pyritty perehtymään Inframodelin tietoteknilliseen sisältöön, vaan sen sisältöön yleisellä tasolla. Päätuotteena syntyi esimerkkiohje, joka on esitelty työn viimeisessä luvussa.