Lastenkodin työntekijöiden käsityksiä ammatillisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kasvatustilanteissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lastenkodin työntekijöiden käsityksiä ammatillisesta toiminnasta ja tunteiden ilmaisusta kasvatustilanteissa.

Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimusta, ja sen aineisto koostuu kahdeksasta keväällä 2016 toteutetusta avoimesta haastattelusta. Haastattelut olivat kahden välisiä, paitsi yhdessä niistä haastattelijoita oli kaksi. Jokaisessa haastattelutilanteessa haastateltavaa pyydettiin kertomaan yksi onnistunut ja yksi epäonnistunut tilanne, jossa hän koki voimakkaita tunteita. Molempien tilanteiden kuvauksen jälkeen haastateltavalle esitettiin tarkentavia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Apuna käytettiin myös Baumrindin (1997) teoriaa vaativuudesta ja vastaanottavaisuudesta sekä Martinin (2000) teoriaa ammatillisesta etäisyydestä.

Tulosten perusteella työntekijöiden mielestä hyvää ja ammatillista toimintaa ja tunteen ilmaisua edustivat vastaanottavaisuus, ammatillinen etäisyys sekä rauhallinen vaativuus. Joidenkin työntekijöiden mielestä hyvään ja ammatilliseen vaativuuteen voi kuulua myös äänen korottaminen. Huonona ja epäammatillisena toimintana ja tunteen ilmaisuna sen sijaan pidettiin esimerkiksi hallitsematonta vihaa ja kiintymystä sekä lapsen syyllistämistä. Tällaisia reaktioita voidaan työntekijöiden mielestä ymmärtää esimerkiksi lapsen toistuvan ilkeyden ja väkivaltaisuuden, työntekijän omien kotiongelmien sekä ammatillisten toimintatapojen tehottomuuden kautta. Vaikka voimakkaita tunteita pidettiin epäammatillisina, niin osa työntekijöistä koki niiden voivan olla myös hyviä ja hyödyllisiä. Näiden työntekijöiden mielestä kiihkeä viha ja kiintymys saattavat herättää lapsessa luottamusta jopa ammatillista rauhallisuutta enemmän.

Kaiken kaikkiaan työntekijät olivat varsin yksimielisiä siitä, minkälaista on ammatillinen toiminta ja tunteiden ilmaisu, mutta olivat erimielisiä siitä, kuinka tärkeää on noudattaa niitä. Ammatillinen etäisyys puolestaan koettiin useimmiten hyväksi ja arvokkaaksi asiaksi, mutta vaikeaksi saavuttaa. Nämä johtopäätökset nostavat esiin kysymyksen siitä, mikä on ammatillisen etäisyyden merkitys lastenkotityössä, ja kuinka ammatillinen etäisyys tai sen puute vaikuttaa lapseen ja työntekijään. Lisäksi johtopäätökset voivat herättää keskustelua siitä, minkälaista on ammattilaisen hyvä toiminta ja tunteiden ilmaisu.

The aim of this thesis was to study the views of children’s home workers on professional conduct and emotional expression in educational situations.

The thesis is a qualitative study, and the data consist of eight open interviews conducted in spring 2016. The interviews were carried out one-on-one except one in which there were two interviewers. In every interview, the interviewee was asked to tell one successful and one unsuccessful situation where he or she felt strong emotions. After each answer, the interviewee was asked more questions about the situation. The data were analysed using content analysis. Baumrind’s (1997) theory of responsiveness and demandingness and Martin’s (2000) theory of professional distance were used as a basis for the analysis.

Based on the results, the workers thought that responsiveness, professional distance and calm demandingness were good and professional conduct and emotional expression. Some of the workers thought that it is acceptable to raise voice if needed. Uncontrolled anger and affection or blaming a child were considered bad and unprofessional conduct and emotional expression. However, the workers thought that these actions can be understood in certain circumstances, for instance if they are connected to a child’s constant confrontational or violent behaviour, a worker’s personal problems at home or inefficiency of professional conventions. Some workers considered that unprofessional practices may occasionally be good. According to these workers intense anger and affection may arouse trust in a child because of their humanity.

All in all, the workers were unanimous on what is professional conduct and emotional expression, but disagreed on how important it is to act according to them. Usually professional distance was considered as important but hard to keep. These conclusions raise a question of what is the meaning of professional distance in children’s homes, and how professional distance or lack of it affects a child. Moreover, the conclusions may evoke discussion about what is good professional conduct and emotional expression.