Promoting Inclusion by Easy-to-read Language : Producing and Analysing Religious Easy-to-read Website Material

Abstract

The purpose of the thesis was to promote inclusion by easy-to-read language. In practice, this was done in the context of religious prayer texts. One aim of the thesis was to modify a set of nine Christian prayers into easy-to-read language. The prayers were intended for the website of Central Administration of the Church. In the analysis of the texts, the aim was to find answers to the questions ‘Why are the selected prayers too difficult for many readers?’ and ‘What needs to be done to make the prayers inclusive and easy to read?’ These aims were fulfilled, although, due to the limited extent of the thesis, only a few aspects could be brought forward. The analysis was carried out by categorising the content into themes, and the findings were presented under the different themes. One original aim was also to test the texts produced with potential users, but no results to be reported were achieved for this part.

The theoretical framework of the thesis was inclusion, which was first examined generally in different contexts and then specifically in the context of people with intellectual disabilities. The concepts of accessibility, equality, participation and wellbeing were also found to be relevant to the topic.

On the basis of the text production and analysis work, a number of questions arose concerning the nature of the selected texts, user involvement, and need for training. It was noted that the topic is relevant to the social field because there are a large number of people who benefit from easy-to-understand language. Language is not merely language; it creates reality and constructs social life. There is a need for training in easy-to-read language both within the church and in the social field in general. This thesis intends to raise awareness of these aspects.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää inkluusiota selkokielen avulla. Käytännössä tämä toteutettiin uskonnollisten rukoustekstien kontekstissa. Yhtenä opinnäytteen tavoitteena oli muokata yhdeksän kristillistä rukousta selkokielelle. Rukoukset oli tarkoitettu Kirkkohallituksen verkkosivuille. Tekstien analysoinnin tavoitteena oli löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: ”Miksi valitut rukoukset ovat liian vaikeita monille lukijoille?” ja ”Mitä täytyy tehdä, jotta rukouksista saadaan inklusiivisia ja selkokielisiä?” Nämä tavoitteet täyttyivät, vaikka opinnäytteen rajallisen laajuuden vuoksi vain joitakin näkökulmia voitiin tuoda esille. Analysointi tehtiin teemoittelun avulla ja tulokset esitettiin näiden eri teemojen alla. Yhtenä alkuperäisenä tavoitteena oli myös testata tuotettuja tekstejä potentiaalisten käyttäjien kanssa, mutta tältä osin ei saatu raportoitavia tuloksia.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli inkluusio, jota tarkasteltiin ensin yleisesti eri asiayhteyksissä ja sitten erityisesti kehitysvammaisten ihmisten yhteydessä. Käsitteet ”saavutettavuus”, ”tasa-arvo”, ”osallisuus” ja ”hyvinvointi” havaittiin myös aiheen kannalta relevanteiksi.

Tekstintuotanto- ja analysointityön pohjalta nousi kysymyksiä valittujen tekstien luonteesta, käyttäjien osallistumisesta ja koulutustarpeista. Todettiin, että aihe on relevantti sosiaalialalla, koska suuri määrä ihmisiä hyötyy selkokielestä. Kieli ei ole pelkästään kieltä; se luo todellisuutta ja rakentaa sosiaalista elämää. Selkokielikoulutukselle on tarvetta sekä kirkon piirissä että yleisesti sosiaalialalla. Tämä opinnäytetyö pyrkii herättämään tietoisuutta näistä näkökulmista.