Ravinnetaseet maatilan ravinnetehokkuuden kehittämisvälineenä

Abstract

Ravinnetaseiden avulla saadaan kokonaiskuva maatilan ravinnevirtojen määrästä ja laadusta. Peltotaselaskenta on ravinteiden seurantamenetelmä, joka antaa tietoa peltolohkojen ravinnevirroista. Peltotaselaskennassa lasketaan annettujen ja sadonkorjuussa poistuneiden ravinteiden erotus.

Tässä opinnäytetyössä keskitytään peltotaseisiin maidontuotantotilalla. Taselaskelmat kertovat paljonko lannoitteita on laitettu peltolohkoille ja paljonko sato käyttää siitä hyväkseen kasvukauden aikana. Laskelmien avulla lannoitusta voidaan hienosäätää haluttuun suuntaan.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää maidontuotantotilan ravinnetalouden merkitystä ja analysoida peltotaseiden kehitystä. Työssä on perehdytty ravinteiden merkitykseen kasvin kannalta. Tutkimusosiossa on tutkittu Oulun seudun koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan nurmi- ja viljakasvien peltotaseita vuosilta 2013, 2014, 2016 ja 2017. Työn lopussa on etsitty keinoja, joilla ravinnetaseita ja -taloutta voidaan parantaa. Kehittämisehdotukset ovat käytännönläheisiä toimintatapoja, joita jokainen resurssiviisas maatila voi hyödyntää. Tämä opinnäytetyö liittyy Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeeseen.

Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että ravinnetaseiden laskeminen selkeyttää maatilan ravinnehuoltoa ja tasapainottaa lannoitusta. Maan rakenteella ja viljelytekniikalla on suuri vaikutus lohkon satopotentiaaliin ja peltotaseisiin. Niihin vaikuttavat myös vahvasti ulkoiset tekijät kuten sää ja lämpösumma kasvukauden aikana. Hyvänä kasvukautena satotason nousu voi johtaa negatiiviseen peltotaseeseen. Silloin sadon mukana poistuu enemmän ravinteita kuin peltoon on annettu. Jos satotaso jää alhaiseksi, kasvit eivät ole pystyneet hyödyntämään annettuja ravinteita. Silloin peltotase on positiivinen ja annetut ravinteet ja lannoitukseen tehdyt panostukset saattavat olla menetettyjä.

Nutrient balances sheets provide an overall picture of the amount and quality of nutrients on a farm. This thesis focuses on field crops on a dairy farm. The calculations show the fertilizers used and how much the plants use them during the growing season. Calculations allow fertilization to be finetuned in the desired direction.

The purpose of the thesis is to find out the importance of the nutritional status of a farm growing grass and to analyse the development of nutrient balances. The significance of nutrients for the plant has been studied in the work. In the research section, silage and cereal nutrients balances are studied from the years 2013, 2014, 2016 and 2017. The development proposals are pragmatic practices that each resource-rich farm is utilizing. This thesis is related to project Nutrient and Energy-efficient farm. The research material for nutrient balances has been obtained from Oulun seudun koulutuskuntayhtymä.

Based on the studies, it can be said that the concept of nutritional status raises the nutrient weak points and balances fertilization. The soil structure and cultivation techniques play a key role in the potential of the field plot and nutrient balances. They are also strongly influenced by external factors such as weather and temperature during the growing season. During a good growing season as the yield level rises there is a change in the nutrient state that can lead to nutritional deficiencies when more nutrients are withdrawn with the crop. As the crop yield is low, the plants cannot exploit the given nutrients. Then the nutrients given, and the investment placed will be lost.