Yhteistoiminnan kehittäminen asiakkaan kuntoutumisen vahvistumiseksi arjessa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ammattilaisten yhteistoimintaa asiakkaan kuntoutumisen vahvistumiseksi arjessa. Kehittämistyö noudatti toimintatutkimuksen periaatteita ja aineisto kerättiin kahdessa työryhmässä, jotka muodostuivat Helsingin kaupungilla sosiaali- ja terveystoimialla työskentelevistä fysio- ja toimintaterapeuteista. Ensimmäisen vaiheen työryhmässä pohdittiin asiakkaan kuntoutumista arjessa vahvistavia tekijöitä sekä toisen vaiheen ryhmässä yhteistoiminnallisia toimintatapoja niiden tekijöiden vahvistamiseksi. Aineiston keruu toteutui työryhmissä erilaisin yhteiskehittelyn menetelmin. Tuotettu aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Kehittämistyön tuloksien mukaan avoin, rehellinen ja vastavuoroinen vuorovaikutus sekä kohtaamisen taito, ammattilaisen itseluottamus sekä yhteisen ymmärryksen rakentaminen verkostotyöstä ovat merkityksellisiä tekijöitä kehitettäessä asiakkaan kuntoutumista vahvistavaa yhteistoimintaa. Asiakkaan kuntoutumista vahvistavia tekijöitä kuntoutuksen ammattilaisten mukaan olivat ovat myös asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen kuntoutumisprosessin kaikissa vaiheissa sekä hänen tavoitteensa asettaminen yhteisen toiminnan keskiöön, toiminnan arkisidonnaisuus, kuntoutumisprosessin jatkuvuus, yhteistyö asiakkaan lähiverkostojen kanssa sekä aito asiakaslähtöisyys. Yhdessä kehittäminen, osaamisen jakaminen ja kohdentaminen, kuntoutuskumppanuus, yksilölliset, asiakkaan osallisuutta vahvistavat hoito- ja kuntoutuspalaverikäytännöt sekä ammattilaisten joustava rinnakkainen toiminta kuntoutumisprosessin aikana nähtiin yhteistoiminnallisina toimintatapoina, joiden kautta kuntoutumista voidaan vahvistaa.

Ammattilaisten mielestä tarvitaan yhä parempaa uudenlaiseen kuntoutusajatteluun yhdistyvää vuorovaikutusosaamista, erilaisia mahdollisuuksia ajatuksien ja toimintatapojen reflektointiin sekä avointa keskustelua aiheen äärellä. Yhteistoiminnan ehdottomana edellytyksenä nähtävä luottamus ja sen rakentuminen kuntoutuksen ammattilaisten vuorovaikutussuhteissa koetiin merkittävänä tekijänä asiakkaan kuntoutumista vahvistavaa yhteistoimintaa kehitettäessä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteistoiminnan sekä uudenlaisten, asiakkaan kuntoutumista arjessa vahvistavien ajattelu- ja toimintatapojen kehittämisen tukena. Työn tuotoksena syntyneitä yhteistoiminnan tikapuita voidaan hyödyntää fasilitointia tukevana työvälineenä silloin, kun ollaan yhteistoiminnan kehittämisen äärellä.

The purpose of this research-based development study was to develop professional collaboration to improve rehabilitation in clients' everyday life. The development study complied the principles of action research and was conducted in two groups formed of physical and occupational therapists working for the city of Helsinki. The first stage of the study dealt with factors improving rehabilitation in clients' everyday life while the second stage focused on the various forms of collaboration that could improve the rehabilitation process. Data was conducted in work groups using various co-creations methods. All data was analysed by the qualitative content analysis method.

The results of the study indicated that open, honest and reciprocal interaction as well as interpersonal skills, self-confidence of the the therapist and common understanding are key factors in developing the collaboration to improve the rehabilitation process in clients’ everyday life. According to rehabilitation professionals, also the involvement of the client in all stages of the process and focusing on the client’s goals are crucial factors in the process. Further key factors include intertwining the process with the client’s everyday life, continuity of the process, cooperation with the client’s personal network and client orientation. Collaborative development, knowledge sharing, rehabilitation partnering as well as individual care and rehabilitation meeting practices, which emphasize the clients' active role, together with the professionals' flexible parallel conduct/work, are seen as collaborative practices that improve the rehabilitation process.

Professionals see a need for better interaction, which should be based on new kind of rehabilitation thinking, opportunities to reflect on thoughts and practices as well as an open discussion about the topic. Trust is a prerequisite in collaboration and plays a crucial role in developing collaboration that improves the rehabilitation process. The results of this thesis can be used for developing new practices that improve rehabilitation in client's everyday life.