Liikuntakalenteri kotkalaisille - teoreettisen viitekehyksen laatiminen
Taavila, Anni; Lehtimäki, Juuli (2018)
Taavila, Anni
Lehtimäki, Juuli
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802082191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802082191
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä uusinta tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksista sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, terveyden edistämiseen sekä kertoa tämän hetkisistä liikuntasuosituksista. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka tuotoksena syntyi teoreettinen viitekehys Kotkan kaupungin terveydenedistämisyksikön sähköiselle liikuntakalenterille. Työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykset koskivat liikunnan merkitystä tervey-den edistämisessä, sen vaikutusta mielialaan sekä liikunnan fyysisiä vaikutuksia elimistöön.
Työn tavoitteena oli etsiä näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa liikuntakalenterin pohjaksi, sekä innostaa ja motivoida ihmisiä liikkumaan enemmän kalenterin avulla. Alkuperäistutkimuksia haettiin elektronisesti Medicistä, Melindasta, Google Scholarista, Julkarista, Jyväskylän yliopiston tietokannasta, E-thesiksestä sekä Itä-Suomen yliopiston tietokannasta. Valituksi tuli lopulta 16 alkuperäistutkimusta. Ne käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui liikunnan vaikutus parantavasti fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn. Liikkuminen alentaa tautiperäistä kuolleisuutta ja vähentää moninaisten eri sairauksien oireita ja niistä johtuvia kipuja. Liikunnan harrastajilla on myös todettu olevan muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Masennuksesta kärsivillä ihmisillä mielialaoireet ovat vähentyneet liikuntahoitojen avulla, jopa saman verran kuin lääkehoidolla. Tuloksissa selvisi, että aktiivisesti liikkuvilla esiintyi vähemmän ahdistusta ja uupumusta. Myös liikkumattomuudesta johtuvat muutokset elimistössä korostuivat katsauksen tuloksissa, kuten aineenvaihduntasairauksien riskien lisääntyminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta liikunnan vaikuttavan positiivisesti terveyteen ja sen avulla on mahdollista ennaltaehkäistä monien sairauksien riskitekijöiden syntymistä sekä näin ollen edistää terveyttä.
Työn tavoitteena oli etsiä näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa liikuntakalenterin pohjaksi, sekä innostaa ja motivoida ihmisiä liikkumaan enemmän kalenterin avulla. Alkuperäistutkimuksia haettiin elektronisesti Medicistä, Melindasta, Google Scholarista, Julkarista, Jyväskylän yliopiston tietokannasta, E-thesiksestä sekä Itä-Suomen yliopiston tietokannasta. Valituksi tuli lopulta 16 alkuperäistutkimusta. Ne käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui liikunnan vaikutus parantavasti fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn. Liikkuminen alentaa tautiperäistä kuolleisuutta ja vähentää moninaisten eri sairauksien oireita ja niistä johtuvia kipuja. Liikunnan harrastajilla on myös todettu olevan muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Masennuksesta kärsivillä ihmisillä mielialaoireet ovat vähentyneet liikuntahoitojen avulla, jopa saman verran kuin lääkehoidolla. Tuloksissa selvisi, että aktiivisesti liikkuvilla esiintyi vähemmän ahdistusta ja uupumusta. Myös liikkumattomuudesta johtuvat muutokset elimistössä korostuivat katsauksen tuloksissa, kuten aineenvaihduntasairauksien riskien lisääntyminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta liikunnan vaikuttavan positiivisesti terveyteen ja sen avulla on mahdollista ennaltaehkäistä monien sairauksien riskitekijöiden syntymistä sekä näin ollen edistää terveyttä.