Henkilöstöresurssipoolimallin vaikutus henkilöstötuottavuuteen Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palveluissa

Abstract

Julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi tarvitaan julkisen palvelutuotannon kehittämistoimia tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamiseksi. Kehittämistoimilla voidaan varmistaa mahdollisuudet julkisten palvelujen tuottamiseen myös tulevaisuudessa käytettävissä olevilla voimavaroilla. Kilpailu sosiaali- ja terveysalan markkinoilla lisääntyy sekä asiakkaista että osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palveluissa 1.1.2017 käyttöön otetun henkilöstöresurssipoolimallin vaikutuksia henkilöstö-tuottavuuteen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tie-don tuottaminen henkilöstöresurssipoolimallista, sen kehittämisestä ja mahdollisesta laajentamisesta Vantaan kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen muihin tulosyksiköihin. Henkilöstötuottavuutta on tarkasteltu tilastotiedon kautta.

Henkilöstötuottavuus on laaja käsite, jota voidaan tarkastella perinteisten tuottavuuslukujen, kuten esimerkiksi terveysperusteisten poissaolojen ja henkilöstökustannusten kautta. Tarkasteltaessa henkilöstötuottavuutta laajemmin huomioidaan myös henkilöstön osaaminen, motivaatio ja työkyky sekä organisaation johtaminen, kulttuuri ja prosessit.

Opinnäytetyön tulosten mukaan resurssipoolin perustamisen jälkeen lyhytaikaisten sijaisten kustannukset ja sairauspoissaolot vähenivät. Sen sijaan terveysperusteisten poissaolojen kokonaisuus pysyi ennallaan. Henkilöstön liikkuvuus yksiköstä toiseen lisääntyi hieman; varahenkilöstön liikkuvuus pysyi ennallaan, muun henkilöstön liikkuvuus yksiköstä toiseen lisääntyi hieman yhteisen ja yhteisöllisen työvuorosuunnittelun -pilotin myötä.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että resurssipoolimallin kehittämistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollisessa laajentamistyössä huomioida Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen resurssipoolimallin kokonaisuus alkaen rekrytoinnista ja päätyen työvuorosuunnitteluun. Pelkästään kiinnittämällä huomiota yksittäisiin mittareihin, kuten sijaiskustannuksiin ei saavuteta riittävän laajaa tuottavuushyötyä.

By aiming to solve the sustainability gap in public economy, public service production development efforts are needed to improve productivity and efficiency. Development activities can also provide opportunities for public services in the future available resources. Competition in the social and health care market is growing in both customers and qualified and motivated personnel perspective.

The purpose of this study was to research the City of Vantaa Eldery Care services, the impact of the personnel-resource pool-model for the personnel productivity during the first half of 2017. The aim of the Bachelor's thesis was to provide information about the personnel-resource in a pool-model, its development and possible expansion into other business units in the Social and Health Care of the City of Vantaa. Personnel productivity has been assessed through statistical data.

Personnel productivity is a broad concept that can be viewed through traditional productivity figures such as health-based absenteeism and personnel costs. Employee’s skills, motivation and work ability, as well as organizational leadership, culture and processes are considered comprehensive examination of the personnel.

After the establishment of the personnel-resource pool-model, the costs of short-term leased workforce and the days of sick-leave were reduced. On the other hand, health-based absenteeism and the deputy nurses’ mobility remained unchanged. The mobility of nurses from one unit to another increased slightly with the new work shift planning project.

Based on the results achieved, it is worthwhile to continue developing the personnel-resource pool-model. To be able to enhance the positive results in pool-model, it is important to cover the content of the whole model.