Rokotetietokorttien kehittäminen terveydenhoitajille rokotusohjauksen apuvälineeksi
Huhtala, Siiri; Lagerbohm, Tinja; Leander, Saara (2017)
Huhtala, Siiri
Lagerbohm, Tinja
Leander, Saara
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802152463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802152463
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin osana hanketta, jonka päämääränä on nostaa rokotuskattavuutta Suomessa erityisesti alueilla, joilla pienten lasten rokottaminen toteutuu muuta maata heikommin. Rokottamiseen epäröivästi tai vastustavien suhtautuvien määrä on kasvanut viime vuosina, mikä on vaikuttanut haitallisesti rokotuskattavuuteen. Hankkeessa pyritään vastaamaan tähän sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle hyvin haitalliseen ilmiöön. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Rokotuksiin epäröivästi tai vastustavasti suhtatuvat ovat arvostelleet rokotustilanteissa saamaansa tietoa riittämättömäksi ja toivoneet mahdollisuutta todelliseen keskusteluun rokottamispäätösten tekemisen tueksi. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan tähän tarpeeseen tuottamalla lastenneuvolan terveydenhoitajille apuväline vanhempien rokotusohjaukseen. Opinnäytetyössä tuotettiin rokotetietokortit MPR-, influenssa- ja vesirokkorokotteista. Kyseiset rokotteet valikoituvat mukaan tuotekehitykseen niiden ajankohtaisuuden vuoksi.
Rokotetietokortit annettiin koekäyttöön kuudelle lastenneuvolan terveydenhoitajalle kahdeksi viikoksi syyskuussa 2017. Rokotetietokorttien avulla terveydenhoitajat pystyivät käymään läpi vanhempien kanssa lapsen tulevia rokotteita. Rokotetietokorttien toivottiin lisäävän keskustelua rokottamisesta ja vahvistavan vanhempien tietoisia rokottamispäätöksiä. Koekäyttöjakson päätteeksi terveydenhoitajilta kerättiin palautetta, jonka avulla arvioitiin rokotetietokorttien käyttöarvoa ja jatkokehitysmahdollisuutta.
Rokotetietokorteista saatu palaute oli positiivista. Koekäyttöön osallistuneet terveydenhoitajat kokivat rokotetietokorttien helpottavan rokotusohjausta ja lisäävän vanhempien tietoutta rokotuksista. Rokotetietokorteista arvioitiin olevan vielä enemmän hyötyä, jos ne tehtäisiin kaikista kansallisen rokotusohjelman rokotteista ja niistä tuotettaisiin omat versionsa vanhemmille jaettavaksi. Rokotetietokortit olisi myös helppo kääntää eri kielille.
Opinnäytetyöryhmän ennakko-oletuksen mukaisesti tällaiselle, rokotusohjaukseen tarkoitetulle materiaalille on selkeästi tarvetta. Rokotetietokorttien jatkokehityksellä ja käyttöön otolla voitaisiin saavuttaa laajaa hyötyä. Todennäköisesti rokotetietokortit helpottaisivat terveydenhoitohenkilökunnan rokotusohjausta ja lisäisivät kansalaisten tietämystä rokotuksista. Tätä kautta rokotetietokortit voisivat myös vaikuttaa myönteisesti rokotuskattavuuteen.
Rokotuksiin epäröivästi tai vastustavasti suhtatuvat ovat arvostelleet rokotustilanteissa saamaansa tietoa riittämättömäksi ja toivoneet mahdollisuutta todelliseen keskusteluun rokottamispäätösten tekemisen tueksi. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan tähän tarpeeseen tuottamalla lastenneuvolan terveydenhoitajille apuväline vanhempien rokotusohjaukseen. Opinnäytetyössä tuotettiin rokotetietokortit MPR-, influenssa- ja vesirokkorokotteista. Kyseiset rokotteet valikoituvat mukaan tuotekehitykseen niiden ajankohtaisuuden vuoksi.
Rokotetietokortit annettiin koekäyttöön kuudelle lastenneuvolan terveydenhoitajalle kahdeksi viikoksi syyskuussa 2017. Rokotetietokorttien avulla terveydenhoitajat pystyivät käymään läpi vanhempien kanssa lapsen tulevia rokotteita. Rokotetietokorttien toivottiin lisäävän keskustelua rokottamisesta ja vahvistavan vanhempien tietoisia rokottamispäätöksiä. Koekäyttöjakson päätteeksi terveydenhoitajilta kerättiin palautetta, jonka avulla arvioitiin rokotetietokorttien käyttöarvoa ja jatkokehitysmahdollisuutta.
Rokotetietokorteista saatu palaute oli positiivista. Koekäyttöön osallistuneet terveydenhoitajat kokivat rokotetietokorttien helpottavan rokotusohjausta ja lisäävän vanhempien tietoutta rokotuksista. Rokotetietokorteista arvioitiin olevan vielä enemmän hyötyä, jos ne tehtäisiin kaikista kansallisen rokotusohjelman rokotteista ja niistä tuotettaisiin omat versionsa vanhemmille jaettavaksi. Rokotetietokortit olisi myös helppo kääntää eri kielille.
Opinnäytetyöryhmän ennakko-oletuksen mukaisesti tällaiselle, rokotusohjaukseen tarkoitetulle materiaalille on selkeästi tarvetta. Rokotetietokorttien jatkokehityksellä ja käyttöön otolla voitaisiin saavuttaa laajaa hyötyä. Todennäköisesti rokotetietokortit helpottaisivat terveydenhoitohenkilökunnan rokotusohjausta ja lisäisivät kansalaisten tietämystä rokotuksista. Tätä kautta rokotetietokortit voisivat myös vaikuttaa myönteisesti rokotuskattavuuteen.