Tiedonkulun merkitys kotisynnytyksessä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tiedonkulun merkitystä kotisynnytyksessä ja sen vaikutusta synnytyskokemuksiin. Työn tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa tiedonkulun toteutumisesta kotisynnytyksessä terveysalan ammattilaisille ja kotisynnytyksestä kiinnostuneille. Kotisynnytyksen tiedonkulkua ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Kotisynnytykset ovat Suomessa harvinaisia, mutta niiden määrä on ollut kasvussa viime vuosien aikana. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valittiin yksi tutkimus Suomesta sekä kaksi tutkimusta ja yksi katsaus ulkomailta. Lähteenä käytettiin myös suomalaisia oppaita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Terveydenhuollon ammattilaisista enemmistö suhtautuu kielteisesti kotisynnytyksiin, myös yleinen mielipide on voimakkaasti jakautunut. Ammattilaisten väliset konfliktit vaikuttavat haitallisesti äidin ja vastasyntyneen hoidon tuloksiin ja kokemuksiin saadusta hoidosta. Konfliktit johtuvat usein erilaisista uskomuksista kotisynnytysten turvallisuudesta ja riskeistä. Ammattilaisten asenteilla, huonolla kommunikaatiolla ja synnytysrauhan häiritsemisellä on negatiivisia vaikutuksia kotoa sairaalaan siirtyneiden naisten synnytyskokemuksiin. Sairaalaan siirtyminen huonontaa synnytyskokemusta silloin, kun kotisynnytys ei kuulu julkiseen terveydenhuoltoon. Panostus dialogiin kotikätilöiden ja sairaaloiden välillä luo molemminpuolista luottamusta ja sujuvaa yhteistyötä jo ennen hätätilanteita. Osa kotisynnytysten turvallisuutta on sujuva yhteistyö, mikä Suomessa ei ole vielä itsestäänselvyys. Kotisynnytysten turvallisuutta edistää kotikätilöiden yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa. Kotikätilöillä ei ole yhteistä toimintaohjetta, joten kotisynnytysten hoidosta tulisi laatia kansallinen toimintaohje.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan terveydenhuollon ammattilaisten asenteet kotisynnytyksiä kohtaan ovat yleensä kielteisiä. Ammattilaisten välillä kommunikaatiossa ja yhteistyössä esiintyy haasteita. Näillä on negatiivisia vaikutuksia hoidon tuloksiin ja naisten kokemuksiin. Parantamalla suhteita kotisynnytyksiä hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten ja julkisen terveydenhuollon välillä voitaisiin edistää kotisynnytysten turvallisuutta sekä synnyttäjien positiivisia kokemuksia. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme haastattelututkimusta suomalaisten kotikätilöiden ja sairaalahenkilökunnan tiedonkulun toteutumisesta kotisynnytyksessä.

The aim of this study is to describe the importance of the information flow in the field of home births and its effects on birth experiences. This study gives some evidence-based information about the fulfilment of information in home births for healthcare professionals and for people who are interested in them in general. Currently there are no evident studies about the information flow of home births in Finland. And although the number of home births have been rising for the past few years, home births are still quite rare in Finland. This study was conducted as a descriptive literature review. We chose the data, which we used for this research, from multiple sources and studies that have been executed in Finland, as well as in other countries. In addition, we used some Finnish guides for this study. We analysed the aforementioned data using the methods of content analysis.

In general, a planned home birth received negative reactions from most of the healthcare professionals. These negative ideas and conflicts among professionals can also have an effect on the outcomes and the experience of women and newborns. The main reasons for the conflicts among professionals came from different beliefs about safety and the possible risks. The negative attitude of professionals, the lack of communication and disturbing women while they were in labour affected women conflictingly when they were transferred from home to hospital. The transfer from home to hospital makes the birth experience worse when home birth does not belong to the public health care. The dialogue between the home births’ midwives and hospitals is extremely important. It creates mutual trust and fluent cooperation even before the possible emergency transfers. One crucial part of a safe home birth is a fluent collaboration which is not self-evident in Finland. Furthermore, home birth midwives do not have a single, common guide, although there should be one.

The results show that the healthcare professionals’ attitudes towards home births are usually negative. There is challenges in communication and cooperation between professionals’. And so, these may have negative effects on some outcomes and the experiences of women. Improving the relations between home birth midwives and the public health care could promote home birth’s safety and women’s positive experiences. It could also provide some evidence-based information about the information flow in home births for health care professionals. Further studies about the information flow in the field of home births could be conducted to study, for instance, the experiences of the midwives and hospital staff.