Hoitohenkilökunnan käsihygienia Sotkamon terveyskeskussairaalassa : Havainnointitutkimus
Kinnunen, Minna; Räisänen, Niina (2018)
Kinnunen, Minna
Räisänen, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802252766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802252766
Tiivistelmä
Käsihygienia on potilashoitotyössä erittäin merkittävää infektioiden torjumisen kannalta. Aseptinen omatunto on jokaisen hoitajan peruslähtökohta ja infektioiden leviämisen kannalta keskeinen osatekijä. Hoitohenkilökunnalta löytyy usein tietoa käsihygienian toteuttamisesta, mutta käytäntö ja asenteet ovat käsihygienian suurimmat uhkatekijät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko Sotkamon terveyskeskussairaalassa hoitohenkilökunnan käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käsihygieniaohjeen ja hoitosuositusten mukaisesti potilashoitotilanteissa. Tavoitteena oli, että tutkimuksesta saatu tieto auttaisi toimeksiantajaa parantamaan potilasturvallisuutta ja käsihygieniaosaamista sekä ennaltaehkäisemään infektioita ja niiden leviämistä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin systemaattisen havainnoinnin avulla strukturoitua havainnointilomaketta apuna käyttäen. Havainnoinnin kohteena olivat Sotkamon terveyskeskussairaalan perus- tai lähihoitajat ja sairaanhoitajat potilashoitotilanteissa. Havainnoitavia potilashoitotilanteita (n=90 ) olivat potilaan hygieniasta huolehtiminen, liikkumisessa- ja ruokailussa avustaminen, injektion pistäminen, haavan hoitaminen, lääkkeen antaminen ja elintoimintojen mittaaminen. Tulokset analysoitiin Webropolin ja Excel-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että osastolla oli hyvät puitteet käsihygienian toteuttamiseen, sillä työympäristö tarjosi käsihygieniasta huolehtimiseen tarvittavat välineet hoitoympäristön välittömässä läheisyydessä. Hoitajien kädet olivat hyväkuntoiset ja kellojen tai korujen käyttö oli vähäistä. Kynsilakan tai rakennekynsien käyttöä ei silmämääräisesti havainnoituna voitu todeta esiintyvän lainkaan. Suojakäsineiden käyttäminen oli pääosin suositusten mukaista. Tutkimuksen tulosten perusteella Sotkamon terveyskeskussairaalassa käsihygienian parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota tilanteisiin, jolloin käsiä pestään. Hoitohenkilökunnan tulisi opetella käsihuuhteen käyttö, sen määrä, käsihuuhdehieronnan tekniikkaa sekä käsihuuhdehierontaan käytettävää aikaa. Suojakäsineiden turhaa käyttämistä tulisi välttää ja pyrkiä lisämään käsihuuhteen käyttöä.
Tutkimustulosten perusteella käsihygienian havainnointiseurantaa tulisi jatkaa ja hoitohenkilökunnan koulutusta infektioiden torjunnasta lisätä. Osastolla olisi myös suositeltavaa järjestää käsihygienia-päiviä, jossa hoitohenkilökuntaa perehdytettäisiin käsihuuhteen käyttöön. Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantatutkimusta kahden vuoden kuluttua.
Sotkamon terveyskeskussairaalassa olisi myös suositeltavaa järjestää käsihygienia-päiviä, jossa hoitohenkilökuntaa perehdytettäisiin käsihuuhteen käyttöön. Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantatutkimusta kahden vuoden kuluttua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko Sotkamon terveyskeskussairaalassa hoitohenkilökunnan käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käsihygieniaohjeen ja hoitosuositusten mukaisesti potilashoitotilanteissa. Tavoitteena oli, että tutkimuksesta saatu tieto auttaisi toimeksiantajaa parantamaan potilasturvallisuutta ja käsihygieniaosaamista sekä ennaltaehkäisemään infektioita ja niiden leviämistä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin systemaattisen havainnoinnin avulla strukturoitua havainnointilomaketta apuna käyttäen. Havainnoinnin kohteena olivat Sotkamon terveyskeskussairaalan perus- tai lähihoitajat ja sairaanhoitajat potilashoitotilanteissa. Havainnoitavia potilashoitotilanteita (n=90 ) olivat potilaan hygieniasta huolehtiminen, liikkumisessa- ja ruokailussa avustaminen, injektion pistäminen, haavan hoitaminen, lääkkeen antaminen ja elintoimintojen mittaaminen. Tulokset analysoitiin Webropolin ja Excel-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että osastolla oli hyvät puitteet käsihygienian toteuttamiseen, sillä työympäristö tarjosi käsihygieniasta huolehtimiseen tarvittavat välineet hoitoympäristön välittömässä läheisyydessä. Hoitajien kädet olivat hyväkuntoiset ja kellojen tai korujen käyttö oli vähäistä. Kynsilakan tai rakennekynsien käyttöä ei silmämääräisesti havainnoituna voitu todeta esiintyvän lainkaan. Suojakäsineiden käyttäminen oli pääosin suositusten mukaista. Tutkimuksen tulosten perusteella Sotkamon terveyskeskussairaalassa käsihygienian parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota tilanteisiin, jolloin käsiä pestään. Hoitohenkilökunnan tulisi opetella käsihuuhteen käyttö, sen määrä, käsihuuhdehieronnan tekniikkaa sekä käsihuuhdehierontaan käytettävää aikaa. Suojakäsineiden turhaa käyttämistä tulisi välttää ja pyrkiä lisämään käsihuuhteen käyttöä.
Tutkimustulosten perusteella käsihygienian havainnointiseurantaa tulisi jatkaa ja hoitohenkilökunnan koulutusta infektioiden torjunnasta lisätä. Osastolla olisi myös suositeltavaa järjestää käsihygienia-päiviä, jossa hoitohenkilökuntaa perehdytettäisiin käsihuuhteen käyttöön. Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantatutkimusta kahden vuoden kuluttua.
Sotkamon terveyskeskussairaalassa olisi myös suositeltavaa järjestää käsihygienia-päiviä, jossa hoitohenkilökuntaa perehdytettäisiin käsihuuhteen käyttöön. Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantatutkimusta kahden vuoden kuluttua.