Lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan muutosjohtamiskokemus kotihoidossa
Helenius, Petra (2018)
Helenius, Petra
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232746
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Helsingin kaupungin kotihoidossa lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan kokemuksia muutoksesta ja muutosjohtamisesta. Tavoitteena on lisätä ja syventää kotihoidon organisaatioissa ymmärrystä siitä, millaisia haasteita muutosjohtamiseen liittyy. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla elo- ja syyskuun aikana 2017 Helsingin kaupungin kotihoidosta. Tiedonantajina olivat lähiesimiehet (n=4) ja hoitohenkilökunta (n=6), johon kuului lähihoitajia (n=3) ja sairaanhoitajia (n=3). Aineisto analysoitiin induktiivista eli laadullista sisällönanalyysiä käyttäen ja tiedonantajaryhmien kokemukset muutosjohtamisesta muodostavat yhden aineistolähtöisen sisällönanalyysin.
Tämä opinnäytetyö osoitti, että lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan kokemuksissa muutoksesta ja muutoksen johtamisesta oli nähtävissä paljon samankaltaisuutta. Yksilöllisiä erojakin oli havaittavissa jokaisen haastateltavan kuvatessa omia subjektiivisia kokemuksiaan. Muutoksen määrää ja laatua kuvattiin melko yhteneväisesti. Muutoskokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat muutoksen esiintyvyys, asiakaskunnan, työtahdin, työmenetelmien ja terveysteknologiaan liittyvä muutos sekä muutoksen herättämät tunteet.
Tulosten mukaan lähiesimies on keskeisessä roolissa muutosten johtamisessa, sillä hän on suunnannäyttäjä muutoksessa. Muutosten johtaminen edellyttää lähiesimiehiltä henkilöstöjohtamisen ohella uudenlaista johtamisosaamista. Muutosten ja muutosprosessien arviointia painotettiin. Onnistuneen muutosjohtamisen tekijöinä korostuivat avoin, ajantasainen ja perusteltu, erityisesti asiakasnäkökulmaa korostava muutosviestintä, riittävä aika suunnitella ja hyväksyä muutos sekä hyvä perehdytys ja koulutus. Muutosten onnistuneeseen toteuttamiseen vaikuttavat työntekijöiden ja lähiesimiesten asenne ja sitoutuneisuus. Henkilöstön osallistaminen muutokseen varhaisessa vaiheessa edistää muutoksen onnistumista ja työyhteisön muutosmyönteisten henkilöiden, ns. avainhenkilöiden tunnistaminen muutoksen eteenpäin viejinä korostui. Valtaosa hoitohenkilökunnasta koki osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa lisääntyneen. Muutosjohtamisen tulee olla ammattitaitoista, jämäkkää, tasapuolista, ihmisläheistä ja henkilöstö yksilöllisesti huomioonottavaa. Oman esimiehen ja ylemmän johdon tuki sekä kollegiaalinen vertaistuki koettiin tärkeäksi muutosta ja muutosjohtamista edesauttavaksi tekijäksi.
Opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kotihoidossa muutosjohtamisen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kehittämisessä niin, että se palvelee sekä lähiesimiehiä että hoitohenkilökuntaa.
Tämä opinnäytetyö osoitti, että lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan kokemuksissa muutoksesta ja muutoksen johtamisesta oli nähtävissä paljon samankaltaisuutta. Yksilöllisiä erojakin oli havaittavissa jokaisen haastateltavan kuvatessa omia subjektiivisia kokemuksiaan. Muutoksen määrää ja laatua kuvattiin melko yhteneväisesti. Muutoskokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat muutoksen esiintyvyys, asiakaskunnan, työtahdin, työmenetelmien ja terveysteknologiaan liittyvä muutos sekä muutoksen herättämät tunteet.
Tulosten mukaan lähiesimies on keskeisessä roolissa muutosten johtamisessa, sillä hän on suunnannäyttäjä muutoksessa. Muutosten johtaminen edellyttää lähiesimiehiltä henkilöstöjohtamisen ohella uudenlaista johtamisosaamista. Muutosten ja muutosprosessien arviointia painotettiin. Onnistuneen muutosjohtamisen tekijöinä korostuivat avoin, ajantasainen ja perusteltu, erityisesti asiakasnäkökulmaa korostava muutosviestintä, riittävä aika suunnitella ja hyväksyä muutos sekä hyvä perehdytys ja koulutus. Muutosten onnistuneeseen toteuttamiseen vaikuttavat työntekijöiden ja lähiesimiesten asenne ja sitoutuneisuus. Henkilöstön osallistaminen muutokseen varhaisessa vaiheessa edistää muutoksen onnistumista ja työyhteisön muutosmyönteisten henkilöiden, ns. avainhenkilöiden tunnistaminen muutoksen eteenpäin viejinä korostui. Valtaosa hoitohenkilökunnasta koki osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa lisääntyneen. Muutosjohtamisen tulee olla ammattitaitoista, jämäkkää, tasapuolista, ihmisläheistä ja henkilöstö yksilöllisesti huomioonottavaa. Oman esimiehen ja ylemmän johdon tuki sekä kollegiaalinen vertaistuki koettiin tärkeäksi muutosta ja muutosjohtamista edesauttavaksi tekijäksi.
Opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kotihoidossa muutosjohtamisen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kehittämisessä niin, että se palvelee sekä lähiesimiehiä että hoitohenkilökuntaa.