Viistokuvauksen ja kalansilmäobjektiivin soveltuvuus UAV-kuvauksiin
Mäcklin, Kimmo; Pahtaja, Henrik (2018)
Mäcklin, Kimmo
Pahtaja, Henrik
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802252771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802252771
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin kalansilmäobjektiivi ja viistokuvaus soveltuvat UAV-kuvauksiin. Tätä soveltuvuutta lähdettiin tutkimaan kustannustehokkuuden sekä korkeustarkkuuden osalta. Tavoitteena oli myös tutustua UAV-ilmakuvauksen prosessiin kokonaisuutena.
Tutkimus koostui kahdesta osasta, joista ensimmäisessä tehtiin kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Toisessa osassa tehtiin tutkimusta kvantitatiivisen menetelmän avulla. Tutkimusta varten etsittiin rauhallinen alue, jossa pystyttiin tekemään huolellista tutkimustyötä. Tällä tutkimusalueella suoritettiin ilmakuvaukset sekä mitattiin referenssiaineisto. Ilmakuvausaineistot käsiteltiin fotogrammetrisiksi pistepilviksi Agisoft PhotoScanin avulla. Näitä pistepilviä vertailtiin mitattuun referenssiaineistoon 3D-Win-ohjelmalla. Vertailussa tarkasteltiin pistepilvien korkeustarkkuuksia.
Tutkimustuloksista selvisi, että viistokuvauksella on mahdollista päästä JHS 185:n ensimmäisen luokan mukaisiin korkeustarkkuusvaatimuksiin suuria kuvapeittoja käyttämällä. Kalansilmäobjektiivilla kuvaaminen sen sijaan osoittautui haastavaksi toteuttaa. Korkeustarkkuudet vaihtelivat todella paljon pienilläkin matkoilla, ja aineiston käsittelyyn tuhlautui todella paljon aikaa. Tätä menetelmää ei näin ollen vielä suositella käytettäväksi, ja lisätutkimuksia sen soveltuvuudesta UAV-kuvauksiin kaivataan.
Tutkimus koostui kahdesta osasta, joista ensimmäisessä tehtiin kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Toisessa osassa tehtiin tutkimusta kvantitatiivisen menetelmän avulla. Tutkimusta varten etsittiin rauhallinen alue, jossa pystyttiin tekemään huolellista tutkimustyötä. Tällä tutkimusalueella suoritettiin ilmakuvaukset sekä mitattiin referenssiaineisto. Ilmakuvausaineistot käsiteltiin fotogrammetrisiksi pistepilviksi Agisoft PhotoScanin avulla. Näitä pistepilviä vertailtiin mitattuun referenssiaineistoon 3D-Win-ohjelmalla. Vertailussa tarkasteltiin pistepilvien korkeustarkkuuksia.
Tutkimustuloksista selvisi, että viistokuvauksella on mahdollista päästä JHS 185:n ensimmäisen luokan mukaisiin korkeustarkkuusvaatimuksiin suuria kuvapeittoja käyttämällä. Kalansilmäobjektiivilla kuvaaminen sen sijaan osoittautui haastavaksi toteuttaa. Korkeustarkkuudet vaihtelivat todella paljon pienilläkin matkoilla, ja aineiston käsittelyyn tuhlautui todella paljon aikaa. Tätä menetelmää ei näin ollen vielä suositella käytettäväksi, ja lisätutkimuksia sen soveltuvuudesta UAV-kuvauksiin kaivataan.