Koneistettavien putki- ja tankoaihioiden optimointi
Leporanta, Jussi (2018)
Leporanta, Jussi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803093172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803093172
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli luoda malli Metso Flow Control Oy:n venttiilien valmistuksessa käytettävien aihioiden nykytilasta ja sen avulla optimoida aihioiden koot kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä pyrittiin saamaan vähentämällä materiaalitilauksia, nimikemääriä ja koneistusaikaa sekä aihioiden hallinnointikuluja.
Nykyisten aihioiden ja valmiiden tuotteiden mitat taulukoitiin, jotta niitä voitiin vertailla sekä löytää optimaalisempia aihiokokoja. Jokaiselle tuotenimikkeelle luotiin oma tuotekoodi, joka sisälsi koon, koneistettavuuden, koneistusajan, vuosivolyymin sekä mahdollisen pituuden hukkapalan. Koodit luokiteltiin Glendayn seulan avulla, jotta nähtiin erityisesti optimointia vaativat tuotteet.
Aihioiden optimointi toteutettiin kahdella tavalla. Ensimmäisessä optimointimallissa pyrittiin mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja koneistusaikaan. Toisen mallin lähtökohtana oli aihionimikkeiden vähentäminen ja säästöjen saavuttaminen hallinnointikuluja vähentämällä.
Molempien optimointimallien avulla olisi mahdollista saavuttaa säästöjä. Analyysissä läpikäytyjen aihioiden ja valmiiden tuotteiden kausiluontoisesta valmistamisesta johtuen kaikkia säästöjä ei voitu laskea täysin tarkasti, joten molemmat mallit sisältävät niin sanottuja mahdollisia säästöjä.
Nykyisten aihioiden ja valmiiden tuotteiden mitat taulukoitiin, jotta niitä voitiin vertailla sekä löytää optimaalisempia aihiokokoja. Jokaiselle tuotenimikkeelle luotiin oma tuotekoodi, joka sisälsi koon, koneistettavuuden, koneistusajan, vuosivolyymin sekä mahdollisen pituuden hukkapalan. Koodit luokiteltiin Glendayn seulan avulla, jotta nähtiin erityisesti optimointia vaativat tuotteet.
Aihioiden optimointi toteutettiin kahdella tavalla. Ensimmäisessä optimointimallissa pyrittiin mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja koneistusaikaan. Toisen mallin lähtökohtana oli aihionimikkeiden vähentäminen ja säästöjen saavuttaminen hallinnointikuluja vähentämällä.
Molempien optimointimallien avulla olisi mahdollista saavuttaa säästöjä. Analyysissä läpikäytyjen aihioiden ja valmiiden tuotteiden kausiluontoisesta valmistamisesta johtuen kaikkia säästöjä ei voitu laskea täysin tarkasti, joten molemmat mallit sisältävät niin sanottuja mahdollisia säästöjä.