Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma M/S Finlandialle : ensiavun koulutuskalenteri
Holopainen, Jonna; Koskinen, Arttu (2018)
Holopainen, Jonna
Koskinen, Arttu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803022963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803022963
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantaja on Eckerö Line Ab Oy. Eckerö Linellä on matkustaja-alus m/s Finlandia, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2013 kuljettaen matkustajia ja rahtia Helsingin ja Tallinnan välillä. Jokaisella risteilyllä laivalla on noin 120 työntekijää ja matkustajia alukseen mahtuu 2080 henkilöä. Aluksen kaikesta toiminnasta vastaa laivan kapteeni, jonka alaisuudessa laivasairaanhoitaja toimii.
Kansipäällystö on laivasairaanhoitajan lisäksi ainoa ammattiryhmä, jonka on ylläpidettävä ensiaputaitoja. On käynyt ilmi, ettei muulta henkilökunnalta vaadita minkäänlaisia hätäensiaputaitoja. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä, jossa lopputuotoksena syntyi ensiaputaitojen koulutuskalenteri ja hätäensiapuohjeet aluksen henkilöstölle. Tavoitteena on parantaa yksittäisen työntekijän ensiapuvalmiuksia toimia hätätilanteessa ja parantaa merellä liikkuvien ihmisten meriturvallisuutta.
Työn teoriaosiossa avataan Eckerö Linea yrityksenä, laivasairaanhoidon toimintaa m/s Finlandialla ja tämän lisäksi perehdytään aiheeseen mitkä asiat vaikuttavat aikuisen oppimiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin koulutuskartoituskyselyllä, kokeeko henkilöstö tarvitsevansa ensiapukoulutusta, millaisista aiheista he haluaisivat sitä saada ja mitä ensiaputaitoja heidän esimiehensä alaisiltaan odottavat.
Koulutuskartoituskyselyn lisäksi analysoimme laivasairaanhoitajan käyntitilastoja vuosilta 2013–2016. Nämä tilastot jaottelimme matkustajien sekä työntekijöiden käynteihin ja erittelimme käyntisyyt. Matkustajien osalta tilastoissa on huomioitu vain tarkempaa hoidon tarpeen arviota vaatineet käynnit, joita oli näiden neljän vuoden aikana kirjattu 450 kpl. Tämän lisäksi henkilökunnan käynneistä analysoimme vain työtapaturmat, joita oli 245 kpl.
Eniten matkustajien tilastoituja käyntejä oli kaatumisen 39,1 % (176 kpl) vuoksi. Tämän lisäksi peruselintoimintojen häiriöt 17,1 % (78 kpl) ja erilaiset vammat 12,6 % (57 kpl) olivat eniten työllistäviä. Työntekijöillä käyntejä on kirjattu neljän vuoden aikana 11 176 kpl, joista työtapaturmia oli 245 kpl. Työtapaturmien osalta haavat 28,2 % (69 kpl) ja vammat 28,2 % (69 kpl) ovat työllistäneet eniten.
Koulutuskartoituskyselyssä eniten toivottuja koulutusaiheita kaikkien vastanneiden osalta oli elvytys (59 %), allerginen reaktio (51,8 %) sekä palovammat (49,4 %). Esimiesten osalta eniten toivottuja aiheita olivat palovammat (60 %), tajuttomuus (50 %) sekä allerginen reaktio (45 %), elvytys (45 %) ja vammat (45 %).
Näiden tilastojen sekä koulutuskartoituskyselyn pohjalta loimme kahdeksi vuodeksi koulutuskalenterirungon. Ensimmäisenä vuotena keskitytään hätäensiavun kouluttamiseen, jossa aiheina ovat elvytys, tajuttoman potilaan laittaminen kylkiasentoon, vierasesine hengitysteissä sekä suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Toisena vuotena aiheet ovat osastokohtaisesti toivottuja.
Koulutuskalenteriamme voidaan hyödyntää tehokkaasti koko henkilökunnan kouluttamiseen vuosiksi eteenpäin. Koulutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa matkustaja-aluksissa. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa nousi esiin ensiapuvälineiden osalta kehittämisehdotuksia, esimerkiksi puoliautomaattisen defibrillaattorin hankinta julkisiin tiloihin.
Kansipäällystö on laivasairaanhoitajan lisäksi ainoa ammattiryhmä, jonka on ylläpidettävä ensiaputaitoja. On käynyt ilmi, ettei muulta henkilökunnalta vaadita minkäänlaisia hätäensiaputaitoja. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä, jossa lopputuotoksena syntyi ensiaputaitojen koulutuskalenteri ja hätäensiapuohjeet aluksen henkilöstölle. Tavoitteena on parantaa yksittäisen työntekijän ensiapuvalmiuksia toimia hätätilanteessa ja parantaa merellä liikkuvien ihmisten meriturvallisuutta.
Työn teoriaosiossa avataan Eckerö Linea yrityksenä, laivasairaanhoidon toimintaa m/s Finlandialla ja tämän lisäksi perehdytään aiheeseen mitkä asiat vaikuttavat aikuisen oppimiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin koulutuskartoituskyselyllä, kokeeko henkilöstö tarvitsevansa ensiapukoulutusta, millaisista aiheista he haluaisivat sitä saada ja mitä ensiaputaitoja heidän esimiehensä alaisiltaan odottavat.
Koulutuskartoituskyselyn lisäksi analysoimme laivasairaanhoitajan käyntitilastoja vuosilta 2013–2016. Nämä tilastot jaottelimme matkustajien sekä työntekijöiden käynteihin ja erittelimme käyntisyyt. Matkustajien osalta tilastoissa on huomioitu vain tarkempaa hoidon tarpeen arviota vaatineet käynnit, joita oli näiden neljän vuoden aikana kirjattu 450 kpl. Tämän lisäksi henkilökunnan käynneistä analysoimme vain työtapaturmat, joita oli 245 kpl.
Eniten matkustajien tilastoituja käyntejä oli kaatumisen 39,1 % (176 kpl) vuoksi. Tämän lisäksi peruselintoimintojen häiriöt 17,1 % (78 kpl) ja erilaiset vammat 12,6 % (57 kpl) olivat eniten työllistäviä. Työntekijöillä käyntejä on kirjattu neljän vuoden aikana 11 176 kpl, joista työtapaturmia oli 245 kpl. Työtapaturmien osalta haavat 28,2 % (69 kpl) ja vammat 28,2 % (69 kpl) ovat työllistäneet eniten.
Koulutuskartoituskyselyssä eniten toivottuja koulutusaiheita kaikkien vastanneiden osalta oli elvytys (59 %), allerginen reaktio (51,8 %) sekä palovammat (49,4 %). Esimiesten osalta eniten toivottuja aiheita olivat palovammat (60 %), tajuttomuus (50 %) sekä allerginen reaktio (45 %), elvytys (45 %) ja vammat (45 %).
Näiden tilastojen sekä koulutuskartoituskyselyn pohjalta loimme kahdeksi vuodeksi koulutuskalenterirungon. Ensimmäisenä vuotena keskitytään hätäensiavun kouluttamiseen, jossa aiheina ovat elvytys, tajuttoman potilaan laittaminen kylkiasentoon, vierasesine hengitysteissä sekä suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Toisena vuotena aiheet ovat osastokohtaisesti toivottuja.
Koulutuskalenteriamme voidaan hyödyntää tehokkaasti koko henkilökunnan kouluttamiseen vuosiksi eteenpäin. Koulutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa matkustaja-aluksissa. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa nousi esiin ensiapuvälineiden osalta kehittämisehdotuksia, esimerkiksi puoliautomaattisen defibrillaattorin hankinta julkisiin tiloihin.