Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö lasten päiväkuntoutuksen kehittämishankkeessa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitetään miten asiakkaat kokevat lastensuojelun ja lastenpsykiatrian moniammatillisen yhteistyön sekä perhekuntoutuspalvelun lasten päiväkuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä HYKS:n lastenpsykiatrian yhteinen kehittämishanke toimii Itä-Helsingissä. Päiväkuntoutuksessa on asiakkaina kymmenen 8-12 vuotiasta lasta, jolla on neuropsykiatrisia oireita. He viettävät kuntoutuksessa kolme iltapäivää viikossa ja heidän vanhempiensa ja koulunsa kanssa työskennellään tiiviisti. Työskentelyssä noudatetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistä perhekuntoutus-suunnitelmaa ja työskentely kestää vuoden.

Tässä opinnäytetyössä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon näkemyksiä selvitetään haastattelemalla heitä asiakaslähtöisen Bikva-arviointimallin avulla. Opinnäytetyön taustateoriana käytetään Katariina Pärnän (2012) kuvaamaa moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä kuvaavaa mallia. Yhteistyötä tutkitaan arvioimalla sitä Annaleena Airan esittämien mittareiden: dialogisuuden, yhteistyötä edistävän viestinnän, asenteen ja tyytyväisyyden sekä tuloksellisuuden kautta. Opinnäytetyössä muut keskeiset käsitteet ovat lastensuojelullinen perhekuntoutus ja lastenpsykiatrian liikkuva avohoito.

Haastattelujen tulosten perusteella päiväkuntoutuksen kehittämishankkeessa sekä vanhemmat että työntekijät, johto ja esimiehet ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Työntekijöillä on valmius dialogiseen kohtaamiseen vanhempien kanssa. Kehittämishanke on tiiviisti ohjattu johdosta käsin ja sillä on johdon tuki ja sitoutuminen, mikä edesauttaa toiminnan sujuvuutta. Lapset kuntoutuvat palvelussa nopeasti, mutta arjen kuntouttajan roolin siirtäminen kotiin vanhemmalle osoittautuu haasteelliseksi.

Johtopäätöksenä todetaan, että asiakkaiden osuutta suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kannattaa tulevaisuudessa lisätä. Muut kehittämishaasteet ovat vanhempien kanssa tehokkaitten työskentelytapojen löytäminen ja sopivien jatkopalvelujen löytäminen hyvissä ajoin päiväkuntoutuksen jatkoksi sekä jatkotuen saumaton liittyminen palveluun.

Purpose: The purpose of this thesis was to survey the multiprofessional collaboration between child psychiatry and child welfare in children´s day rehabilitation in Helsinki. Child psychiatry and child welfare run a mutual development process to treat children who have neuropsychiatric symptoms and disorders. The rehabilitation is implemented according to a mutual family rehabilitation plan. Children stay three afternoons in the day rehabilitation center and the work force has close contact with the parents and the school. Children are between eight and twelve years old and their rehabilitation takes a year. The aim is to ask, how the clients i.e. parents of the children, see the collaboration between the child psychiatry and child welfare. It is also asked, how the clients asses the service.

Methods: The interviews were carried out according to the Bikva model, where clients are first interviewed about the service. The purpose of the Bikva model is to engage clients in the evaluation process in public intervention. The workforce and management are informed about the clients` opinions and are being interviewed accordingly.

Results: Results of the interviews show that the clients, the workforce and the management are satisfied with the collaboration. Parents feel that they are met in a dialogical relationship with the workforce. The development process is well led by the management. Their commitment and support give a strong boost to the process. Children are rehabilitated well, but the role of the everyday rehabilitator is difficult to remove to the parent.

Conclusions: In the future, it is advisable to connect the role of the clients to the rehabilitation process. Parents have such knowledge which can benefit the process if they get the chance for participation. It is also important to find tools to work with the whole family to make the rehabilitation more effective. It is also significant to find and connect the further support, if that is needed, as a seamless continuum to the rehabilitation.