Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ohjatun harjoittelun perehdytyksen sisällöistä teho-osastolla
Grönroos, Camilla (2018)
Grönroos, Camilla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283893
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ohjatun harjoittelun perehdytyksen sisällöistä teho-osastolla. Työn tavoitteena on kehittää ohjatun harjoittelun perehdytystä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeessa sähköisestä perehdytysoppaasta ohjattuun harjoitteluun tuleville hoitotyön opiskelijoille.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin syksyllä 2017 yhteensä neljältä sairaanhoidon opiskelijalta, joilla oli harjoittelukokemusta tehohoidosta. Teemahaastattelun avulla haastateltiin kolmea sairaanhoitajaopiskelijaa sekä yksi sairaanhoitajaopiskelija vastasi avoimeen kysymykseen sähköpostilla. Opiskelijoita pyydettiin kuvailemaan kokemuksiaan harjoittelun perehdytyksen sisällöistä teho-osastolla.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla aineisto pelkistettiin sekä muodostettiin aineistoa kuvaavat ylä- ja alaluokat. Tulokseksi saatiin, että ohjatun harjoittelun perehdytys sisälsi kolme yläluokkaa, jotka olivat perehdytys kliiniseen hoitotyöhön, osastotason perehdytys ja opiskelija perehtyjänä. Perehdytys kliiniseen hoitotyöhön sisälsi alaluokat lääkehoitoon perehdytys, potilaiden ohjaus, laiteperehdytys, potilaiden elintoimintojen tarkkailu, eri potilasryhmien hoitotyö sekä vuorovaikutus omaisten kanssa. Osastotason perehdytys sisälsi alaluokat osastoon tutustuminen ja opiskelijana työyhteisössä. Opiskelija perehtyjänä-yläluokka sisälsi alaluokat opiskelijan osaamisen huomioiminen, opiskelijan tavoitteiden huomioiminen sekä ohjaussuhde.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemusten perusteella perehtymiseen ohjatussa harjoittelussa näyttävät merkittävästi vaikuttavan opiskelijan osaaminen ja ohjaussuhde. Tehohoidon harjoitteluympäristössä painottuu aineiston perusteella kliinisiin taitoihin perehtyminen ja niiden kehittäminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön ohjatun harjoittelun perehdytystä kehitettäessä. Tulosten perusteella hoitotyön opiskelija hyötyy harjoittelussa ollessaan toimivasta ohjaussuhteesta sekä opiskelijan osaamisen huomioimisesta. Tällöin kliinisten taitojen ja ohjausosaamisen kehittyminen parhaiten mahdollistuu.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin syksyllä 2017 yhteensä neljältä sairaanhoidon opiskelijalta, joilla oli harjoittelukokemusta tehohoidosta. Teemahaastattelun avulla haastateltiin kolmea sairaanhoitajaopiskelijaa sekä yksi sairaanhoitajaopiskelija vastasi avoimeen kysymykseen sähköpostilla. Opiskelijoita pyydettiin kuvailemaan kokemuksiaan harjoittelun perehdytyksen sisällöistä teho-osastolla.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla aineisto pelkistettiin sekä muodostettiin aineistoa kuvaavat ylä- ja alaluokat. Tulokseksi saatiin, että ohjatun harjoittelun perehdytys sisälsi kolme yläluokkaa, jotka olivat perehdytys kliiniseen hoitotyöhön, osastotason perehdytys ja opiskelija perehtyjänä. Perehdytys kliiniseen hoitotyöhön sisälsi alaluokat lääkehoitoon perehdytys, potilaiden ohjaus, laiteperehdytys, potilaiden elintoimintojen tarkkailu, eri potilasryhmien hoitotyö sekä vuorovaikutus omaisten kanssa. Osastotason perehdytys sisälsi alaluokat osastoon tutustuminen ja opiskelijana työyhteisössä. Opiskelija perehtyjänä-yläluokka sisälsi alaluokat opiskelijan osaamisen huomioiminen, opiskelijan tavoitteiden huomioiminen sekä ohjaussuhde.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemusten perusteella perehtymiseen ohjatussa harjoittelussa näyttävät merkittävästi vaikuttavan opiskelijan osaaminen ja ohjaussuhde. Tehohoidon harjoitteluympäristössä painottuu aineiston perusteella kliinisiin taitoihin perehtyminen ja niiden kehittäminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön ohjatun harjoittelun perehdytystä kehitettäessä. Tulosten perusteella hoitotyön opiskelija hyötyy harjoittelussa ollessaan toimivasta ohjaussuhteesta sekä opiskelijan osaamisen huomioimisesta. Tällöin kliinisten taitojen ja ohjausosaamisen kehittyminen parhaiten mahdollistuu.