Aliurakan johtaminen korjausrakennushankkeessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin aliurakan johtamiseen liittyviä ongelmia korjausrakentamisessa. Ongelmana on yleisesti, että aliurakan hankinta ja tuotanto eivät kohtaa. Halutaan hankkia jotain tiettyä, mutta se ei siirry tuotantoon. Toisin sanoen, pyydetään tarjous huonoilla lähtötiedoilla, hätäisesti tehdyllä tarjouspyynnöllä, tarjous saattaa olla tarjouspyynnön mukainen, kuitenkin niin ettei aliurakoitsija tiedä mitä on tarjonnut. Urakkaneuvottelussa pyörretään tarjouspyynnön ehtoja ja saadaan sopimus mikä ei välttämättä palvele tuotantoa.

Tuotannon ongelmat ovat epämääräiset sopimukset, riidat aliurakoitsijoiden kanssa ja osaamattomuus ohjata ja johtaa aliurakkaa sovittuun suuntaan. Tuotanto ei myöskään vaadi aliurakoitsijoilta yleisten sopimusehtojen mukaista toimintatapaa, vaikka heillä olisi siihen oikeus ja velvollisuus.

Tavoite oli tuoda yhteen aliurakan johtamisen keskeisimmät työkalut tähän raporttiin. Lisäksi tarkoitus oli selventää aliurakkaprosessin osapuolten tehtäviä, vastuita ja vaikutuksia. Tutkimuksessa luotiin yksinkertainen prosessikaavio jota tukee tämä raportti. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja suoritettiin rakennusalan toimihenkilöille haastatteluja. Haastattelut tukivat tutkijan näkemystä ongelman laajuudesta rakennusalalla.

Tutkimuksen tuloksena saatiin, että ongelmana ei ole johtamisen työkalujen puute. Ongelmana on, että rakennuttajan ja päätoteuttajan välille on syntynyt vuosikymmenten ajan tietyt toimintatavat ja niitä pyritään käyttämään sellaisenaan aliurakoitsijoiden kanssa. Aliurakoitsijoiden työnjohdolla ei pääsääntöisesti ole tarpeeksi laajaa käsitystä rakennusalan sopimustekniikoista, vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista.

This thesis sets out to clarify the problems related to repair construction. A common problem is that the procurement and production of a subcontract do not meet. One root cause for this phenomenon seems to be badly planned calls for tenders. Often the calls are written in a hurry, and the specifications are left vague. A subcontractor may, as a result, make an offer which corresponds on paper to the wishes of the contractor, but in reality the subcontractor does not always understand what the offer is supposed to entail.

In practice the specifications of a deal are subsequently renegotiated in the contract negotiations, which results in an agreement that does not support production. Problems in production arise from vague agreements, arguments with the subcontractor and the inability to manage a subcontract in the direction that has been agreed on. Production also does not require a subcontractor to obey the general conditions of contract, even though it is the subcontractor’s right and duty.

The aim of this thesis was to sum up the most central tools of managing a subcontract in one report. An additional aim was to clarify the tasks, responsibilities and impacts of the different parties in a subcontract process. A simple process chart was created as a result of the study, and this report further clarifies the chart. The study was conducted by combining literary research and interviews with construction professionals.

As one of the results the study concluded that the lack of management tools is not a cause of problems for sub-contract management. Instead, the problems arise from established operation modes which have been formed in the course of several decades between a contractor and a developer. As a rule the operational management of a sub-contractor does not possess a wide enough understanding of the contract techniques, responsibilities and rights within the building trade.