Pelastusalan työhyvinvointikyselyiden kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten pelastusalalla Suomessa työskentelevät ihmiset kokevat alan nykyiset työhyvinvointikyselyt ja miten he toivoisivat niitä kehitettävän. Lisäksi selvitettiin mielipidettä siitä, tulisiko pelastusalalle tuottaa täysin oma valtakunnallinen työhyvinvointikysely.

Tutkimus toteutettiin viidellä pelastuslaitoksella eri puolilta Suomea. Tutkimuksen tulokset kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka jaeltiin valittujen pelastuslaitosten henkilökunnalle sähköpostitse.

Tutkimuksen mukaan pelastusalan henkilöstö kokee työhyvinvointikyselyt tärkeiksi, mutta toivovat kehitystä työhyvinvointikyselyiden vaikuttavuuteen. Tutkimuksen mukaan tärkein työhyvinvointikyselyiden kehittämiskohde on niiden vaikuttavuuden lisääminen ja kyselyjen muokkaaminen siten, että ne koskettavat nimenomaista toimialaa. Päällystö kokee kyselyn mukaan tärkeäksi sen, että eri pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyiden tuloksia olisi käytettävissä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pelastusalalle Suomessa pitäisi luoda oma valtakunnallinen työhyvinvointikysely ja pelastusalan päällystöä pitäisi tukea ja kouluttaa työhyvinvointikyselyiden tulosten ja kehittämiskohteiden käsittelyyn työyhteisössä.

The purpose of the final project was to provide information about how the personnel within the Finnish rescue services view the current surveys of occupational well-being and how they hope the surveys could be improved. In addition, the personnel were also asked whether they thought a nationwide survey on occupational well-being in the Finnish rescue services would be beneficial.

The personnel from five fire departments around Finland participated in the study. Responses to the study were collected through an online questionnaire directed to the employees of the selected departments.

The results of the questionnaire revealed that the personnel of the rescue services think that the surveys on occupational well-being are important but wish that answering the surveys would have an impact at the work place. The lack of impact of a survey was raised as a major issue. Another area of improvement that the personnel viewed important was that the surveys on occupational well-being should better correspond with the specific sectors of work. The officers thought that it would be important to access the results of occupational well-being surveys from other fire departments made available for them to be used.

The conclusion of this study is that the impact of the surveys on occupational well-being are not on the level as they should be and the personnel within the rescue services in Finland should have their own nationwide survey on occupational well-being. Another conclusion of this study is that the officers should receive support and training in utilizing the results of the surveys at the work place.