Työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen väline esimiehille sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioon

Abstract

Työhyvinvoinnin kehittämisellä on todettu olevan suuri taloudellinen merkitys organisaatioiden kilpailukykyyn. Työhyvinvoinnin kehittäminen on usein aktiivista, mutta sen tuloksellisuuden seuranta jää monesti vähemmälle, ja siihen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota nyt ja tulevaisuudessa. Työhyvinvointi syntyy muun muassa hyvästä työilmapiiristä, motivoivasta työstä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Tutkimustietoon pohjautuvia lähtökohtia työllemme ovat työhyvinvoinnin näkyminen strategiassa ja sen yhteys tuloksellisuuteen, muutosten vaikutus työhyvinvointiin, työhyvinvointi ilmiönä sekä se, kuinka työhyvinvoinnin tilaa voidaan arvioida.

Opinnäytetyö on kehittämistyö, johon kuuluu laadullinen tutkimusosio. Kehittämistyöhön osallistui eräs sosiaali- ja terveysalan organisaatio. Kehittämistyömme tavoitteena oli saada tietoa esimiesten käsityksistä työhyvinvoinnin edistämisestä ja kehittää esimiesten käyttöön väline, jota he voivat hyödyntää työhyvinvoinnin seurannassa ja kehittämisessä. Tutkimuksellisen osion tar-koituksena oli kuvata esimiesten käsityksiä työhyvinvoinnista sekä sen edistämisessä käytettävistä toimintatavoista ja menetelmistä yhteistyöorganisaatiossa, ja tavoitteena oli saada tietoa yhteistyöorganisaation esimiehiltä siitä, kuinka työntekijöiden työhyvinvointia voidaan kehittää. Aineisto kerättiin esimiehille järjestetystä teemahaastattelusta. Tärkeimmiksi työhyvinvoinnin kehittämisen osa-alueiksi esimiehet kokivat yhteistyön ja ammattitaidon merkityksen korostamisen, hektiseen työympäristöön ja muutoksiin liittyvät asiat sekä organisaation tuen merkityksen työyhteisön työhyvinvoinnille.

Tämän tutkimuksen tulosten ja teoriatiedon pohjalta laadimme työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen välineen organisaation esimiesten käyttöön. Kyseinen väline muotoutui kukanmalliseksi kuvioksi. Työhyvinvointikukkanen pitää sisällään tärkeimmät haastattelussa esille nousseet työhyvinvoinnin kehittämisen osa-alueet yhteistyöorganisaatiossa: strategian toteutuminen, vuorovaikutus, työkierto, vertaistuki, sairauspoissaolojen ehkäisy, tyky-toiminta, koulutukset, henkilöstökyselyistä nousevat ajankohtaiset kehittämisen kohteet sekä talon sisäisen ammattitaidon hyödyntäminen.

Esimiehet antoivat positiivista palautetta Työhyvinvointikukkasen ulkonäöstä ja sisällöstä, mutta arvelivat teemojen määrän olevan hieman liian suuri vuodenkiertoon nähden. Yhteistyöorganisaation esimiehet saivat työhyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen käyttökelpoisen ja konkreettisen välineen, jota he voivat edelleen kehittää organisaation ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Improvement of wellbeing at work has a major economical aspect on organisations competitivity. Organisations do promote wellbeing at work these days, but usually they lack monitoring of out-comes and that is the target to focus on now and in the future. The main things that effects on wellbeing at work are, for example, work atmosphere, work motivation and the possibility to af-fect your job description. This research’s starting points based on studies and theory are wellbe-ing at work including in organisations strategy and its connection to the outcomes, how changes affect to work wellbeing, wellbeing at work as a phenomenon and how to evaluate work wellbe-ing.

This study is a development work with a qualitative research part. Our cooperation partner is a social and health care organisation. The aim of this development work was to get knowledge on how supervisors think about improvement of wellbeing at work and to develop a tool for the su-pervisors to use in monitoring and improving of wellbeing at work. The purpose of a qualitative research part was to describe supervisor’s thoughts about wellbeing at work and their experienc-es on how to promote it in our cooperation organisation and the aim was to get knowledge on how supervisors think the employees’ wellbeing at work can be improved. Material is based on theme interview. The supervisors thought that the most important aspects where improvement of work wellbeing should be done are: increasing the value of cooperation and professional skills, hectic work environment and different changes at the work and the support that the organisation gives to the work communities wellbeing.

Based on this study’s results and theory knowledge we developed a tool for the supervisors to be used in monitoring and improving of wellbeing at work. The tool was designed to look like a flower. This “Wellbeing at work flower” includes all the main aspects of improvement of the well-being at work that came from the interview we held to the cooperation partner`s supervisors: actualizing the strategy, interaction, cycle of work duties, peer support, prevention of work ab-sence, workplace health promotion, updating professional education, current development issues from the employee survey and exploiting organisations inner professional skills.

Feedback of tool was positive. Appearance and content were good, but the supervisors thought that there were maybe too many themes to go through every year. Now our cooperation partner`s supervisors have a useful and concrete tool to be used in monitoring and improving of wellbeing at work, which they can further modify to meet the organisations current demands.