Ohjauksen kehittäminen nuorten työpajoilla

Abstract

Opinnäytetyö esittelee haastatteluaineistoihin ja lähdekirjallisuuteen perustuvan näkemyksen nuorten työpajoilla tapahtuvan ohjaustyön hyvistä käytännöistä. Tutkimustuloksena esitellään palvelumuotoilun lähtökohdista tehty ehdotus siitä, miten ohjausmetodeja tulisi edelleen kehittää. Opinnäytetyö on osa Motiivi-hanketta, jonka tarkoitus on kehittää uusia tulevaisuustyöskentelyn toimintamalleja, joilla tuetaan työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria.

Ammatillisten tukitoimien yhteydessä tapahtuva nuorten ohjaaminen on kansantaloudellisesti merkittävä kehityskohde, sillä onnistuessaan se toimii yksilön kannalta elämän mittaisena kantavana voimana. Työpajoissa annetulla ohjauksella voidaan täten vaikuttaa positiivisesti nuorten tulevaisuuden näkymiin. Työpajatoiminta kartuttaa paitsi nuorten osaamista työpajan aihepiirin liittyvistä asioista, niin myös nuorten yleistä sosiaalista pääomaa sekä elämäntaitoja. Palvelumuotoilu on kehittämismenetelmänä perusteltu, sillä asiakaslähtöisyys on tärkeä painopistealue sosiaalialan toiminnassa ja sitä voidaan toteuttaa yhteiskehittämisellä.

Tutkimusaineisto on kerätty aihetta käsittelevistä tutkimuksista, artikkeleista, tilastoista, ja haastattelemalla työpajojen työntekijöitä sekä työpajoihin osallistuneita nuoria. Haastattelut järjestettiin joulukuussa 2017 ja niihin osallistui kolme työntekijää ja neljä nuorta. Työntekijöiden haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, nuorille puolestaan järjestettiin virikkeellinen ryhmähaastattelu. Aineistot litteroitiin ja analysoitiin vertailemalla niitä keskenään teoriataustan viitekehyksessä. Haastatteluissa ilmeni, että nuorten ja työntekijöiden käsitys työpajojen toiminnasta eroaa toisistaan: nuoret näkevät työpaja- toiminnan koulumaisena toimintana, kun taas työntekijöiden näkemys työpajojen funktiosta on aidon työelämän simulointi.

Tutkimustuloksena syntyi palvelupolku-menetelmään pohjaava malli, jossa työpajojen ohjaus jaetaan viiteen osa-alueeseen: 1) vuorovaikutus, 2) ohjaajan ymmärrys teoreettisesta taustasta, 3) ohjaajan reflektointikyky, 4) motivointi oivalluksiin sekä 5) yksilöllistäminen. Palvelumuotoilun näkökulmaa hyödyntäen syntyi suunnitelma, kuinka palvelupolku-menetelmää voidaan hyödyntää työpajoilla ohjauksen yhteiskehittämisen menetelmänä.

The aim of the thesis is to study what “good counseling” is and how to improve it by service design method. The study focuses on the counseling at the workshops for young people. The thesis is part of a Motiivi-project, which develops new ways to work towards the future for young people who are unemployed nor in education nor in training.

The need to encounter and give guidance for the young people can be seen as a significant economic issue but also an issue of significance in one’s life. The influence of the workshops is seen as a very positive issue, whether it is the substance value, learning social skills or life skills in general. Developing the counselling by service design is justified, because it leans on the customer-orientated approach, which can be reached by co-creation.

The material for the thesis was gathered from previous studies, articles, statistics and interviews held for the staff of the workshops and for the young people attending the work-shops. The interviews were held in December 2017, and three staff members and four youngsters participated. Interviews for the staff members included semi-structured theme interviews and the interview for the youngsters was a group interview. The material for the interviews was transcribed and analysed by comparing the interviews with each other and also with the background theory. The results of the interviews indicated that the youngsters and the staff members have a different impression concerning what the workshops should be about. This also affects the counselling given at the workshops. The youngsters see the workshops as a school-like environment where as the staff members try to simulate the workshops to resemble a real work environment.

When answering the question about good counselling, five categories were classified: 1) interaction, 2) the counsellor knows the background theory, 3) the counsellor is capable of reflection, 4) the counsellor is able to motivate the youngsters to new ideas and 5) the counsellor is ready to individualize the actions for each youngster. From the service design point of view, a Customer Journey Map was created to suit the environment in workshops. Because The Customer Journey Map pinpoints different fragments of the counselling, they can be improved by taking into consideration the five categories of counselling.