Koneohjaus tasausjyrsinnässä
Väätäinen, Niko (2018)
Väätäinen, Niko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174841
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa Skanska Industrial Solutions Oy:tä koneohjatun tasausjyrsinnän käyttöönotossa selvittämällä sen käytön vaatimia edellytyksiä. Skanska koki selvityksen teon tarpeelliseksi, sillä kokemusta koneohjatun tasausjyrsinnän käytöstä ei ole. Yhteiskunnallisesti katsottuna moni jyrsintäurakka toteutetaan vielä ilman nykytekniikan mahdollistamaa koneohjausta, joten asfalttialalta vaaditaan vielä paljon työtä nykytekniikan tuomien apujen hyödyntämisessä.
Selvityksen teko aloitettiin tutustumalla Yleiset Inframallivaatimukset 2015 -ohjeistukseen. Ohjeistuksen tukena käytettiin muita verkkojulkaisuja sekä kirjallisuuslähteitä. Ajankohtaisen tiedon ja käytännön osaamisen lisäämiseksi selvitystä varten haastateltiin koneohjausjärjestelmiä jyrsimiin tarjoavaa yritystä avoimella eli strukturoimattomalla haastattelulla. Lisäksi haastatellulta yritykseltä saatiin materiaalia selvitystä varten. Lopuksi koottiin kerätyt sekä haastattelusta tulleet tiedot selvitykseksi omaan tietotaitoon ja käytännön kokemukseen peilaten. Selvitys tehtiin erikseen opastavan ja automaattisen koneohjauksen käytön edellytyksien näkökulmista. Työn tilaajaa varten selvitysosa tiivistettiin työn liitteissä esitetyiksi prosessikaavioiksi, joissa esitetään olennaisimmat edellytykset opastavan ja automaattisen koneohjauksen käytöstä.
Tämän opinnäytetyön selvitystä tullaan käyttämään apuna koneohjatuissa tasausjyrsintäurakoissa aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja laadunvalvontaan. Selvityksestä voidaan todeta, että molempien menetelmien käytössä korostuu ennen varsinaisten töiden aloittamista työmaalle luodun koordinaatiston merkitys. Koordinaatiston luomisen jälkeen lähtötietoja kerätään samoilla periaatteilla käytetystä menetelmästä riippumatta. Lisäksi todettiin, että jyrsintäsuunnitelman on oltava automaattisessa menetelmässä huolellisesti tehty, jotta jyrsintä onnistuisi ongelmitta. Käytetty koneohjausjärjestelmä tulee olla integroitavissa Wirtgenin Level Pro-järjestelmän kanssa, sillä Skanskan nykyisessä jyrsimessä käytetään tätä tekniikkaa. Jyrsinnän toteutuksessa kummassakaan menetelmässä ei ole erityistä huomioitavaa, mutta automaattisessa menetelmässä tulee kiinnittää huomiota takymetrien sijoitukseen ja määrään, jotta jyrsintä olisi sujuvaa. Automaattisessa koneohjauksessa koordinaatiston, koneohjausmallin, jyrsimen sekä mittalaitteiden ollessa kunnossa päästään vaadittuun laatuun ongelmitta. Opastavassa koneohjauksessa laaduntarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomioita, sillä jyrsintäsuunnitelmaa ei pystytä noudattamaan täysin.
Selvityksen teko aloitettiin tutustumalla Yleiset Inframallivaatimukset 2015 -ohjeistukseen. Ohjeistuksen tukena käytettiin muita verkkojulkaisuja sekä kirjallisuuslähteitä. Ajankohtaisen tiedon ja käytännön osaamisen lisäämiseksi selvitystä varten haastateltiin koneohjausjärjestelmiä jyrsimiin tarjoavaa yritystä avoimella eli strukturoimattomalla haastattelulla. Lisäksi haastatellulta yritykseltä saatiin materiaalia selvitystä varten. Lopuksi koottiin kerätyt sekä haastattelusta tulleet tiedot selvitykseksi omaan tietotaitoon ja käytännön kokemukseen peilaten. Selvitys tehtiin erikseen opastavan ja automaattisen koneohjauksen käytön edellytyksien näkökulmista. Työn tilaajaa varten selvitysosa tiivistettiin työn liitteissä esitetyiksi prosessikaavioiksi, joissa esitetään olennaisimmat edellytykset opastavan ja automaattisen koneohjauksen käytöstä.
Tämän opinnäytetyön selvitystä tullaan käyttämään apuna koneohjatuissa tasausjyrsintäurakoissa aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja laadunvalvontaan. Selvityksestä voidaan todeta, että molempien menetelmien käytössä korostuu ennen varsinaisten töiden aloittamista työmaalle luodun koordinaatiston merkitys. Koordinaatiston luomisen jälkeen lähtötietoja kerätään samoilla periaatteilla käytetystä menetelmästä riippumatta. Lisäksi todettiin, että jyrsintäsuunnitelman on oltava automaattisessa menetelmässä huolellisesti tehty, jotta jyrsintä onnistuisi ongelmitta. Käytetty koneohjausjärjestelmä tulee olla integroitavissa Wirtgenin Level Pro-järjestelmän kanssa, sillä Skanskan nykyisessä jyrsimessä käytetään tätä tekniikkaa. Jyrsinnän toteutuksessa kummassakaan menetelmässä ei ole erityistä huomioitavaa, mutta automaattisessa menetelmässä tulee kiinnittää huomiota takymetrien sijoitukseen ja määrään, jotta jyrsintä olisi sujuvaa. Automaattisessa koneohjauksessa koordinaatiston, koneohjausmallin, jyrsimen sekä mittalaitteiden ollessa kunnossa päästään vaadittuun laatuun ongelmitta. Opastavassa koneohjauksessa laaduntarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomioita, sillä jyrsintäsuunnitelmaa ei pystytä noudattamaan täysin.