Työturvallisuuden parantaminen ja pelastustoiminnan johtamisen tehostaminen turvetuotantoalueiden paloissa
Iskanius, Jari (2018)
Iskanius, Jari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174834
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten työturvallisuutta voitaisiin parantaa ja miten pelastustoiminnan johtamista voitaisiin tehostaa turvetuotantoalueiden paloissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää turvetyöntekijöiden ja pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston koulutuksissa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastateltavina oli kuusi henkilöä, joilla on pitkä kokemus toimimisesta erilaisissa tehtävissä turvetuotantoalueiden palojen sammuttamisessa. Haastattelut tehtiin joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana.
Tutkimuksen mukaan suurimpia työturvallisuusriskejä turvetuotantoalueiden paloissa ovat runsas savunmuodostus, joka aiheuttaa sekä terveysriskejä että onnettomuusriskin; henkilökohtaisten suojavälineiden puutteet; varomaton koneiden käyttö sekä avun hälyttämisen viivästyminen. Pelastustoiminnan johtamisessa korostui kokemuksen tärkeys: jollei pelastustoiminnan johtajalla ole kokemusta turvepaloista, voi hän omilla päätöksillään tai sillä, ettei ota huomioon kaikkia riskejä, aiheuttaa työturvallisuusriskejä sekä sammutustoiminnan vaikeutumista. Niin ikään yhteisen viestivälineen puuttuminen pelastuslaitoksen ja turvetyöntekijöiden välillä on ongelma.
Koulutus on tärkeää sekä avun hälyttämisen aikaistamisessa että suojavälineitten ja koneitten käytön tehostamisessa. Myös yhteisiä harjoituksia tulisi järjestää, jotta pelastuslaitoksen henkilöstö ja turvetyöntekijät saisivat kokemusta turvepaloista ja yhteistoimintaa voitaisiin tehostaa. Jotta sammutustyö ja resurssien käyttö sujuisivat tehokkaasti, pitäisi pelastustoiminnan johtajan huolehtia siitä, että johtopaikalla on turvetuottaja tai urakoitsija, jonka kanssa yhdessä laaditaan tilannekuva ja taktiikka, ja joka voi toimia viestihenkilönä turvetyöntekijöille. Pelastustoiminnan johtajan on tärkeää huolehtia myös lisäresurssien hankkimisesta oikea-aikaisesti.
Tutkimuksen mukaan suurimpia työturvallisuusriskejä turvetuotantoalueiden paloissa ovat runsas savunmuodostus, joka aiheuttaa sekä terveysriskejä että onnettomuusriskin; henkilökohtaisten suojavälineiden puutteet; varomaton koneiden käyttö sekä avun hälyttämisen viivästyminen. Pelastustoiminnan johtamisessa korostui kokemuksen tärkeys: jollei pelastustoiminnan johtajalla ole kokemusta turvepaloista, voi hän omilla päätöksillään tai sillä, ettei ota huomioon kaikkia riskejä, aiheuttaa työturvallisuusriskejä sekä sammutustoiminnan vaikeutumista. Niin ikään yhteisen viestivälineen puuttuminen pelastuslaitoksen ja turvetyöntekijöiden välillä on ongelma.
Koulutus on tärkeää sekä avun hälyttämisen aikaistamisessa että suojavälineitten ja koneitten käytön tehostamisessa. Myös yhteisiä harjoituksia tulisi järjestää, jotta pelastuslaitoksen henkilöstö ja turvetyöntekijät saisivat kokemusta turvepaloista ja yhteistoimintaa voitaisiin tehostaa. Jotta sammutustyö ja resurssien käyttö sujuisivat tehokkaasti, pitäisi pelastustoiminnan johtajan huolehtia siitä, että johtopaikalla on turvetuottaja tai urakoitsija, jonka kanssa yhdessä laaditaan tilannekuva ja taktiikka, ja joka voi toimia viestihenkilönä turvetyöntekijöille. Pelastustoiminnan johtajan on tärkeää huolehtia myös lisäresurssien hankkimisesta oikea-aikaisesti.