Vatsalihaserkaumaa kartoittavan esitietolomakkeen laatiminen raskaana oleville ammattitanssijoille
Perämäki, Varpu (2018)
Perämäki, Varpu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184891
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa raskaana olevien ammattitanssijoiden vatsalihaserkauman syitä ja seurauksia kartoittavaa tutkimusta. Metropolia Ammattikorkeakoulun, Kansallisoopperan sekä HUSin edustajista koostuva tutkijaryhmä toimi opinnäytetyön yhteistyötahona. Opinnäytetyö on kaksiosainen. Kirjallinen osuus esittelee ammattitanssijoille suunnatun, mahdollisia erkaumaongelmaan liittyviä tekijöitä kartoittavan esitietolomakkeen laatimista. Osuuden tarkoitus oli koota yhteen tutkimusaiheen kannalta olennaisia aiheita, joita vastaavanlaista esitietolomaketta laatiessa tulisi huomioida. Opinnäytetyön tuotososuus on kirjalliseen osuuteen perustuva verkkopohjainen esitietolomake, joka laadittiin yhteistyötahon tutkimuskäyttöön. Tuotosta ei ole liitetty työhön, sillä se on osa keskeneräistä tutkimusta.
Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa esitetään alan kirjallisuuteen sekä työryhmän toiveisiin perustuen niitä aihepiirejä, joita laaditun esitietolomakkeen sisältämät kysymykset käsittelevät. Kysymykset kohdistuvat sekä raskautta edeltävään aikaan että tämänhetkiseen raskauteen ja kartoittavat vastaajan biopsykososiaalista tilannetta tutkimusaiheen kannalta oleellisin osin. Tuotososuus eli työryhmän käyttöön laadittu esitietolomake koostettiin Microsoftin ohjelmistopakettiin kuuluvalla Forms-ohjelmalla.
Ammattitanssijan työssä korostuu hyvä kehon hahmotus ja -hallinta. Merkittäväksi asiaksi keskivartalon tuen kannalta mainittiin vatsalihasten sekä lantionpohjan lihaksiston välinen faskiaalinen yhteys, jonka kautta rakenteet toimivat synergiassa vatsaontelon painetta säädellessään. Raskauden aikana kehossa tapahtuu erilaisia hormonaalisia ja biomekaanisia muutoksia, ja keho mukautuu muuttuvaan tilaansa kompensatorisilla asennoilla sekä liikemalleilla. Osalla naisista mallit toistuvat vielä synnytyksen jälkeenkin. Vatsalihaserkaumassa vatsanseinämän ja lantionpohjan lihaksiston välinen synergia ei toimi optimaalisesti. Muuttunut hallinta ja hahmotus voivat ilmetä erilaisina kiputiloina sekä inkontinenssioireiluna. Kipu, primaarinen tai sekundaarinen, nostettiin merkittäväksi tekijäksi kehon hahmotuksessa sekä suboptimaalisten liikemallien omaksumisessa. Samoin huomionarvoiseksi lantionpohjan toimintakyvyn kannalta osoittautui lantionseudun vammoista sekä aiempiin synnytyksiin liittyvistä tapahtumista aiheutunut arpikudos.
Vatsalihaserkauma ja siihen liittyvät muutokset voivat vaikeuttaa ammattitanssijan työhön paluuta ja työssä jaksamista. Kattavan anamneesin merkitys korostuu, kun halutaan selvittää oireiden mahdollisia yhteneviä taustamekanismeja. Syyn selvittäminen taas on avain ennaltaehkäisyyn. Laaditun esitietolomakkeen kaltaista työvälinettä voitaisiin hyödyntää yleisemminkin raskaudenaikaisen sekä synnytyksen jälkeisen fysioterapian suunnittelussa.
Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa esitetään alan kirjallisuuteen sekä työryhmän toiveisiin perustuen niitä aihepiirejä, joita laaditun esitietolomakkeen sisältämät kysymykset käsittelevät. Kysymykset kohdistuvat sekä raskautta edeltävään aikaan että tämänhetkiseen raskauteen ja kartoittavat vastaajan biopsykososiaalista tilannetta tutkimusaiheen kannalta oleellisin osin. Tuotososuus eli työryhmän käyttöön laadittu esitietolomake koostettiin Microsoftin ohjelmistopakettiin kuuluvalla Forms-ohjelmalla.
Ammattitanssijan työssä korostuu hyvä kehon hahmotus ja -hallinta. Merkittäväksi asiaksi keskivartalon tuen kannalta mainittiin vatsalihasten sekä lantionpohjan lihaksiston välinen faskiaalinen yhteys, jonka kautta rakenteet toimivat synergiassa vatsaontelon painetta säädellessään. Raskauden aikana kehossa tapahtuu erilaisia hormonaalisia ja biomekaanisia muutoksia, ja keho mukautuu muuttuvaan tilaansa kompensatorisilla asennoilla sekä liikemalleilla. Osalla naisista mallit toistuvat vielä synnytyksen jälkeenkin. Vatsalihaserkaumassa vatsanseinämän ja lantionpohjan lihaksiston välinen synergia ei toimi optimaalisesti. Muuttunut hallinta ja hahmotus voivat ilmetä erilaisina kiputiloina sekä inkontinenssioireiluna. Kipu, primaarinen tai sekundaarinen, nostettiin merkittäväksi tekijäksi kehon hahmotuksessa sekä suboptimaalisten liikemallien omaksumisessa. Samoin huomionarvoiseksi lantionpohjan toimintakyvyn kannalta osoittautui lantionseudun vammoista sekä aiempiin synnytyksiin liittyvistä tapahtumista aiheutunut arpikudos.
Vatsalihaserkauma ja siihen liittyvät muutokset voivat vaikeuttaa ammattitanssijan työhön paluuta ja työssä jaksamista. Kattavan anamneesin merkitys korostuu, kun halutaan selvittää oireiden mahdollisia yhteneviä taustamekanismeja. Syyn selvittäminen taas on avain ennaltaehkäisyyn. Laaditun esitietolomakkeen kaltaista työvälinettä voitaisiin hyödyntää yleisemminkin raskaudenaikaisen sekä synnytyksen jälkeisen fysioterapian suunnittelussa.