Arpikudoksen manuaalinen käsittely gynekologisen leikkauksen jälkeen : Integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Gynekologiset operaatiot johtavat arpikudoksen syntymiseen, mikä tutkimusten mukaan aiheuttaa merkittävälle osalle potilaista toimintakyvyn heikkenemistä, kipua ja psykologista tai kosmeettista haittaa. Haavan paranemisprosessia on tutkittu jo pitkään verrattuna arpikudoksen haittavaikutusten ja hoitomenetelmien kartoitukseen. Vasta viime vuosina on alettu kiinnittämään huomiota arpikudoksen tutkimiseen elämänlaadullisten kysymysten myötä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajankohtaista tietoa arpikudoksen manuaalisesta käsittelystä gynekologisen operaation jälkeen HUS:n naistentautien fysioterapiayksikölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietämystä arpikudoksen manuaalisen käsittelyn hyödyistä gynekologisen leikkauksen jälkeen ja vastata kysymyksiin, miksi ja missä vaiheessa arpikudoksen käsittely on hyödyllistä, sekä miten terapeutti ja potilas voivat yhdessä edistää arpikudoksen paranemista.

Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, ja siihen koottiin tietoa tutkimusartikkeleista, kirjallisuudesta ja haastattelemalla kliinistä kokemusta omaavia asiantuntijoita. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan gynekologisista toimenpiteistä johtuvia arpikudoksia, sekä menetelmiä, joilla arpikudosta voidaan tutkia, arvioida ja manuaalisesti käsitellä.

Tämän hetkisen tiedon mukaan arven manuaalinen käsittely on hyödyllistä sekä akuuttien että vanhojen arpien kohdalla. Fysioterapeutin suorittama yksilöllinen arpikudoksen manuaalinen arviointi ja käsittely edesauttavat arvesta johtuvien toimintahaittojen ehkäisyä ja hoitoa. Arpikudoksen manuaalinen käsittely gynekologisella alueella voi lievittää kipua sekä lisätä pehmytkudosten liikkuvuutta, mikä voi parantaa motorista suorituskykyä ja vähentää arvesta johtuvaa nivelen liikerajoitusta tai heikentynyttä asennon hallintaa.

Arpikudoksen manuaalisen käsittelyn hyödyistä ja menetelmistä ei ole toistaiseksi tehty tarpeeksi useita ja kattavia tutkimuksia tai katsauksia vahvan tutkimusnäytön pohjaksi. Globalisaation lisääntyessä kulttuurilliset erot, esimerkiksi ympärileikkauksen tuottamat arvet gynekologisella alueella, lisäävät tarvetta tutkia arpikudoksen manuaalisen käsittelyn menetelmiä ja hyötyjä tulevaisuudessa.

Gynecological operations lead into development of scar tissue on the area of the operation. According to research, scar tissue may also cause diminished ability to function, pain and psychological or cosmetic harm. The healing process of wounds has been widely researched compared to the harmful effects of scar tissue. With the growing interest towards the quality of life during recent years, the need to research the effects of scar tissue and the benefits of manual treatment methods of scar tissue has emerged. The purpose of this Bachelor’s Thesis was to compile evidence-based and timely information for the physiotherapy department of The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) about manual treatment of scar tissue after a gynecological operation. Moreover, the aim of this thesis was to increase the knowledge about the benefits of manual treatment of scar tissue after a gynecological operation. The goal of this thesis was to find answers to the questions of why and when it is beneficial to treat the scar tissue manually and how the physiotherapist and patient together would be able to improve the healing of the scar tissue.

This Bachelor’s Thesis was executed as an integrated literature overview by combining data from research articles, literature and interviews with physiotherapists, who have been working with scar tissue. The topic of the thesis was narrowed scar tissue resulted from gynecological operation and the manual treatment methods that can be used to examine, evaluate and treat scar tissue.

According to current knowledge, manual treatment of scar tissue is beneficial for both acute and old scar tissue. Individual manual evaluation and treatment of scar tissue can prevent the decline in ability to function. Furthermore, the treatment of gynecological scar tissue can decrease pain, increase mobility of soft tissues, and therefore improve the range of motion and postural control.

We would like to point out that not enough research has been done about the benefits and methods of manual treatment of scar tissue. However, globalization and cultural differences, for example issues around scar tissue generated by Female Genital Mutilation, will increase the need for more research in the future.