Terveydenhoitajien ja leikki-ikäisten lasten vanhempien kokemuksia Lapset puheeksi -keskustelusta

Abstract

Lapset puheeksi -keskustelua on alun perin käytetty mielenterveyspalvelujen parissa, mutta sen käyttö on vähitellen laajenemassa myös muille osa-alueille. Menetelmä on uusi neuvoloissa, minkä takia tutkittua tietoa menetelmästä ei juurikaan ole. On siis tärkeää saada kokemuksia sen toimivuudesta käytännön työelämästä. Lapset puheeksi -menetelmä sisältää keskustelun ja tarvittaessa neuvonpidon, mutta tässä opinnäytetyössä keskitymme keskusteluun. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön koordinoima Muutos nyt, Lapset puheeksi -toimintakokonaisuuden koulutus- ja kehittämishanke. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien ja leikki-ikäisten lasten vanhempien kokemuksia Lapset puheeksi -keskustelusta lastenneuvolassa. Tavoitteena on selvittää Lapset puheeksi -keskustelun hyödyt sekä löytää toteutukseen liittyviä kehittämistarpeita ja keinoja menetelmän toimivuuden parantamiseksi.

Tietoperustan lähteinä käytimme Lapset puheeksi -lokikirjoja, kirjallisuutta sekä erilaisia tutkimuksia. Opinnäytetyö on laadullinen. Toteutimme aineiston keruun teemahaastattelemalla neljää terveydenhoitajaa ja kolmea leikki-ikäisen lapsen vanhempaa. Haastateltavat löysimme soittamalla Oulun alueen neuvoloihin. Haastattelut toteutimme joko perheiden kotona tai muussa heidän valitsemassaan ympäristössä. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia.

Haastateltavat vanhemmat kokivat Lapset puheeksi -keskustelun tarpeelliseksi. Terveydenhoitajien mielestä keskustelussa käsiteltävät asiat käydään neuvolakäynnillä muutenkin läpi. Universaali käyttö koettiin hyväksi, koska tällöin ennaltaehkäisevyys toteutuu. Tutkimustulosten perusteella keskustelu sopii käytettäväksi 2-vuotisneuvolakäynnillä, koska 2-vuotiaan uhmaiän aikana perhe voi kaivata tukea arkielämään. Keskustelun sopivuudesta 1,5-vuotisneuvolakäynnille oli eriäviä mielipiteitä laajan terveystarkastuksen vuoksi. Vanhempien mielestä 1,5-vuotias on liian nuori keskustelun ikäluokaksi. Tutkimustuloksista selvisi myös, että käsitteet haavoittuvuus ja vahvuus ovat haastavia. Tutkimuksessa nousi esille joitakin kehittämistoiveita esim. keskustelun tekeminen uudelleen myöhemmin leikki-iässä ja lomakkeen saaminen etukäteen kotiin ennen Lapset puheeksi -keskustelua. Lomake voitaisiin myös siirtää nettiin, jossa se olisi aina saatavilla ja sen täyttäminen etukäteen helpottuisi.

Tulevina terveydenhoitajina voimme hyödyntää työssämme Lapset puheeksi -keskustelusta saatuja kokemuksia. Toivomme tutkimustuloksista olevan hyötyä myös muille Lapset puheeksi -keskustelua käyttäville ammattilaisille. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää menetelmän sopivan käyttöajankohdan löytämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyö tukee Lapset puheeksi -keskustelun ottamista laajempaan käyttöön neuvoloissa ja lisää sen tunnettavuutta.

“Let’s Talk about Children” was originally used among the mental health services but its usage is gradually expanding also to other sectors. There is not much researched information about the “Let’s Talk about Children” intervention since it was just recently brought into use in child welfare clinics. It’s important to find out how the intervention works in practical. “Let’s Talk about Children” consists of both discussion(s) and possibly the Network Meeting but in this thesis we focus on working with the discussion. The assigner of the thesis is the Northern Ostrobothnia Hospital District. The purpose of the present survey is to describe experience of parents and public health nurses about “Let’s Talk about Children” intervention used in a health check for kids. The aim of the thesis is to find out the possible development needs and ways to improve the functionality of the “Let’s Talk about Children” discussion. Additionally, the aim is to clarify the benefits of the intervention.

Logs, literature and different kinds of researches were used as sources for the theory part. Our thesis is produced by using qualitative research method which is why theme interviews were carried out to gather the data. Three parents of toddlers and four public health nurses working in child welfare clinics were interviewed. The participants were found by calling to child welfare clinics around Oulu district and the interviews were carried out either at the participants’ homes or in another place chosen by them. Content analysis was used as an analysis method.

The “Let’s Talk about Children” discussion was considered useful among the parents. In the opinion of the public health nurses, the themes of the discussion are gone through during the health check in any case. The universal use of the intervention gets the preventive effect realized. Based on the results, ”Let’s Talk about Children” is suitable in the health check for a two years old. Parents might need help to cope with the challenges that a 2-year-old toddler causes. There were dissenting opinions of whether the “Let’s Talk about Children” discussion is suitable at the age of 1,5 years because the extensive health checks are held at this age. It was also found out that the concepts “vulnerabilities” and “strengths” are difficult for parents. A few development proposals were found out in the survey. The discussion could be repeated later on, the log could be sent home in advance or it could be moved online where it would be easily available.

As a future public health nurses, we will be able to turn the results of the survey to account in our future work. The results are also useful to the professionals using the “Let’s Talk about Children” intervention. The results can be used both for finding the suitable age group for the discussion and developing the intervention.