Poikimakierron tasaisuuden merkitys automaattilypsytilalla

Abstract

Tiivistelmä

Automaattilypsy on Suomessa varsin uusi ja vasta yleistymässä oleva lypsymenetelmä. Vuonna 2016 Suomessa oli 997 automaattilypsytilaa. Automaattilypsyn yleistyessä Suomessa myös siihen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Poikimakierto tarkoittaa lehmien poikimista tasaisesti ympäri vuoden. Poikimakierron tasaisuuden merkitys korostuu automaattilypsyssä. Kun robotti hoitaa lypsytyön kapasiteetti on rajallinen.

Työn tavoitteena oli tehdä automaattilypsytiloille selkeä yhteenveto ja ohje tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Ohjeen pohjaksi asiaa tutkittiin kyselytutkimuksella, jonka avulla selvitettiin, onko pohjoissavolaisilla automaattilypsytiloilla tarvetta ohjeistukselle. Kyselytutkimuksen kaksi keskeisintä tutkimusongelmaa olivat, poikivatko tilanne eläimet tasaisesti ympäri vuoden ja koetteko poikimakierron epätasaisuuden ongelmaksi. Työn toimeksiantajana toimi ProAgria Pohjois-Savo.

Kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin toimeksiantajan kanssa syksyllä 2017. Kyselytutkimuksen linkki lähetettiin sähköpostilla yhdessä saatekirjeen kanssa 108 tilalle 21.12.2017 ja kyselylinkki oli tarkoitus sulkea viikon päästä lähetyksestä. Vastauksia saatiin niukasti ja muistutusviestejä jouduttiin lähettämään kolme kertaa. Kyselytutkimuksen linkki suljettiin 17.1.2018. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä vain 26 pohjoissavolaista automaattilypsytilaa. Vastausprosentti kyselyssä oli 24. Vastaajista 14 antoi karjanumeron ja suostumuksen siihen, että tilan tavoitteita voidaan vertailla tuotosseurannan toteutuneisiin tietoihin.

Vastaajista suurin osa (54 prosenttia) oli yhden robotin tiloja. Toisiksi suurin joukko (31 prosenttia) oli kahden robotin tiloja ja loput (12 prosenttia) oli kolmen tai yli kolmen robotin tiloja. Vastaajista 18 piti poikimakiertoa tilallaan epätasaisena ja 8 vastaajaa oli sitä mieltä, että tilan poikimakierto on tasainen. Poikimakierron epätasaisuus koettiin ongelmaksi 67 prosentilla tiloista ja 33 prosenttia ei kokenut epätasaisuutta ongelmana. Eniten poikimakierron epätasaisuus vaikutti vastaajien mukaan poikima-, vasikka- ja ummessa olevien tiloihin. Vastauksista kävi ilmi, että kahden robotin tiloilla oli useammin ylimitoitetut tilat kuin muiden kokoluokkien tiloilla.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi se, mitä osattiin odottaa. Poikimakierto on tiloilla epätasainen ja valtaosa kokee sen ongelmaksi. Tutkimuksen pohjalta luotiin muistilista tasaisen poikimakierron suunnitteluun. Opinnäytetyö oli kattava katsaus poikimakierron tasaisuuteen liittyen ja työ toi esille ajankohtaisen ja tärkeän aiheen. Poikimakierron tasaisuuden merkitys automaattilypsytiloilla oli merkittävä. Työn jatkokehitysideoina ovat tutkimuksen laajentaminen koko maan kattavaksi ja jonkinlaisen laskurin kehittäminen poikimakierron suunnitteluun.

Abstract

Automated milking systems are fairly new in Finland and they have recently to start becoming more general. In year 2016, there were 997 farms using automated milking systems in Finland. As these systems become more common, the problems linked to these systems will also increase. The calving cycle means the regularity in calving through the year. The effect of regular calving cycle is emphasised in farms using automated milking systems. When the robot is miking, the capacity is limited.

The goal of this thesis was to conduct a clear summary of designing regular calving cycles on farms using automatic milking systems (AMS) and guidelines for designing such cycles. To find some basis for creating the guidelines, the topic was first studied using a questionnaire that was used to find out whether the farms using AMS in Northern Savonia have an actual need for guidance. Two most central research questions were the following: “Do the animals on your farm calve at regular intervals throughout the year?” and “Do you regard the irregularities in calving cycles as a problem?”. The thesis was sponsored by ProAgria Pohjois-Savo.

The design of the study started with the sponsor in fall 2017. The link to the questionnaire was sent together with a covering letter to 108 farms on the 21st of December 2017 and it was meant to be closed after a week. The questionnaire did not gain many answers and reminder messages were sent three times. The link was closed on the 17th of January 2018. In total, only 26 AMS farms from Northern Savonia answered the questionnaire. The answer rate was 24%. 14 respondents reported the size of their livestock and their consent to that the goals of their farm can be compared with the actual data from milk yield monitoring.

The majority of respondents (54 %) were farms using a single AMS. The second largest group (31%) had two AMS and the rest (12%) were farms using three or more AMS. 18 of the respondents considered the calving cycle in their farm irregular and 8 of the respondents thought the calving cycle was regular. 67 % of the respondents reported considering the irregularity as a problem and the rest (33%) did not consider it as an issue. According to the respondents, the irregularities in calving cycles had the most significant effect on the premises designed for calving, the offspring and the cows that are “dried off”. The results showed that farms using two AMS had more often oversized premises compared to the farms of other sizes.

The results were expected. The calving cycle on the farms is irregular and the majority considers it as a problem. Based on the study, a checklist for designing regular calving cycle was created. The thesis was a comprehensive analysis of the regularity of calving cycles and it brought up a present and important issue. The regularity in calving cycle played an important role on the farms using AMS. Further studies could be generalized to the whole country and studies could also focus on developing some kind of calculator for designing calving cycles.