Sähköinen rakenteinen kirjaaminen tulee : Tampereen kaupungin kotisairaalaan kehittämisprojekti
Nieminen, Silja; Suurhasko, Jenni (2010)
Nieminen, Silja
Suurhasko, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108608
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin rakenteisen kirjaamisen kehittämisprojektina Tampereen kaupungin kotisairaalalle. Tarkoitus oli selvittää hoitajien näkemyksiä kotisairaalan rakenteisesta kirjaamista, sekä järjestää osastotunti kirjaamisen kehittämiskohteen selvittämiseksi. Projekti liittyi osana valtakunnalliseen eNNI-hankkeeseen, joka on kirjaamisen kehittämishanke. Työmme tavoitteena oli ideoida rakenteisen kirjaamisen kehittämiskohde osastotunnilla kotisairaalan hoitajien kanssa, jotta he voivat tulevaisuudessa jatkaa kirjaamisen kehittämistä. Tavoite oli myös lisätä hoitajien tietoisuutta rakenteisesta kirjaamisesta työmme teoriaosuuden pohjalta.
Toiminnallinen kehittämisprojekti alkoi syksyllä 2009 laaditulla kyselyllä, jossa selvitettiin hoitajien näkemyksiä rakenteisesta sähköisestä kirjaamisesta, sekä siihen liittyvistä kehittämisalueista. Varsinainen toiminnallinen osa eli osastotunti toteutettiin keväällä 2010. Opinnäytetyö on yksiosainen sisältäen teoriatietoa rakenteisesta kirjaamisesta ja raporttiosan pohdinnan kyselyn vastauksista, sekä osastotunnin toteutuksesta ja tuloksista.
Rakenteista kirjaamista ei ole vielä riittävästi tutkittu. Hoitajilla tulisi olla riittävä teoreettinen valmius ja tietopohja rakenteisen kirjaamisen toteuttamiseen. Työssämme halusimme painottaa erityisesti hoitotyön prosessimallia rakentei-sen kirjaamisen osaamisessa. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on selvinnyt, että rakenteisen kirjaamisen osaaminen ei ole vielä täysin hallussa, eikä hoitotyön prosessimallia hallita riittävissä määrin. Keskeisiksi käsitteiksi työmme teoreettisessa lähtökohdassa nousivat juuri hoitotyön prosessimalli, potilastietojärjestelmän rakenne, sekä kirjaaminen rakenteisesti. Kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö on myös tärkeä osa työmme teoreettista osuutta, koska lait asettavat ehdot ja minitason kirjaamisen laadulle.
Kotisairaalassa hoitajilla oli sekä positiivisia, että negatiivisia näkemyksiä rakenteisesta kirjaamisesta. Positiiviset kokemukset liittyivät muun muassa tiedon hyödyntämiseen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon huomioimiseen entistä paremmin. Vähemmän positiivisiksi asioiksi koettiin muun muassa tietojärjestelmään liittyvät päivitykset, järjestelmän yleinen ulkoasu sekä tiedon löytämiseen liittyvät asiat. Hoitajat toivoivat lisäkoulutusta, sekä osaston yhteisiä sääntöjä siitä miten toteuttaa rakenteista kirjaamista.
Asiasanat: sähköiset asiakirjat, rakenteiset dokumentit, luokitukset, potilasasia-kirjat, hoitoprosessit
Toiminnallinen kehittämisprojekti alkoi syksyllä 2009 laaditulla kyselyllä, jossa selvitettiin hoitajien näkemyksiä rakenteisesta sähköisestä kirjaamisesta, sekä siihen liittyvistä kehittämisalueista. Varsinainen toiminnallinen osa eli osastotunti toteutettiin keväällä 2010. Opinnäytetyö on yksiosainen sisältäen teoriatietoa rakenteisesta kirjaamisesta ja raporttiosan pohdinnan kyselyn vastauksista, sekä osastotunnin toteutuksesta ja tuloksista.
Rakenteista kirjaamista ei ole vielä riittävästi tutkittu. Hoitajilla tulisi olla riittävä teoreettinen valmius ja tietopohja rakenteisen kirjaamisen toteuttamiseen. Työssämme halusimme painottaa erityisesti hoitotyön prosessimallia rakentei-sen kirjaamisen osaamisessa. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on selvinnyt, että rakenteisen kirjaamisen osaaminen ei ole vielä täysin hallussa, eikä hoitotyön prosessimallia hallita riittävissä määrin. Keskeisiksi käsitteiksi työmme teoreettisessa lähtökohdassa nousivat juuri hoitotyön prosessimalli, potilastietojärjestelmän rakenne, sekä kirjaaminen rakenteisesti. Kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö on myös tärkeä osa työmme teoreettista osuutta, koska lait asettavat ehdot ja minitason kirjaamisen laadulle.
Kotisairaalassa hoitajilla oli sekä positiivisia, että negatiivisia näkemyksiä rakenteisesta kirjaamisesta. Positiiviset kokemukset liittyivät muun muassa tiedon hyödyntämiseen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon huomioimiseen entistä paremmin. Vähemmän positiivisiksi asioiksi koettiin muun muassa tietojärjestelmään liittyvät päivitykset, järjestelmän yleinen ulkoasu sekä tiedon löytämiseen liittyvät asiat. Hoitajat toivoivat lisäkoulutusta, sekä osaston yhteisiä sääntöjä siitä miten toteuttaa rakenteista kirjaamista.
Asiasanat: sähköiset asiakirjat, rakenteiset dokumentit, luokitukset, potilasasia-kirjat, hoitoprosessit