Riittääkö aika? Mites muilla? : näöntutkimuskäytänteet ja aikarajan vaikutus optikkoliikkeissä eri maissa
Elomaa, Sanna; Mankki, Anni; Pöyry, Nelli (2018)
Elomaa, Sanna
Mankki, Anni
Pöyry, Nelli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225132
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten näöntutkimuskäytänteet eroavat eri maiden välillä, ja miten näöntutkimukseen varattu aika vaikuttaa optikon työntekoon. Hyvinvointialan kaupallistuminen aiheuttaa paineita optikoille kustannustehokkuuden tavoittelemisen takia. Kuinka tehdä entistä laajempia tutkimuksia yhä lyhyemmässä ajassa? Tavoitteenamme on tuoda tämän hetken tilanne julki ja esittää kehittämisehdotuksia mahdollisiin haasteisiin.
Työn teoriaosuudessa käsitellään optikon tekemää näöntutkimusta, ammattietiikkaa, sekä työhyvinvointia. Näiden lisäksi käsittelemme sitä, mitkä tekijät vaikuttavat näöntutkimuskäytänteisiin eri maissa. Työhömme valitsemamme maat ovat Suomi, Alankomaat, Norja ja Sveitsi.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Teimme optikoille suunnatun sähköisen kyselylomakkeen, jota jaoimme alkuvuodesta 2018 eri maiden optisen alan järjestöjen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 173 henkilöä neljästä eri maasta.
Tutkimustuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Osa tuloksista oli tilastollisesti erittäin merkittäviä. Tuloksista kävi ilmi, että Suomessa useiden optikoiden mielestä näöntutkimukseen varattu aika on liian lyhyt, ja tästä koituu negatiivisia vaikutuksia työntekoon. Tutkimuksen muissa maissa optikot ovat tyytyväisempiä annettuun näöntutkimusaikaan, eikä tuloksissa näy samanlaista yhteyttä aikarajan ja koettujen haittojen välillä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että ketjuliikkeissä aika näöntutkimuksen tekemiseen on selkeästi lyhyempi kuin yksityisissä liikkeissä. Suomessa optinen ala on vahvasti ketjuuntunut, ja tämä vaikuttaa selkeästi keskimääräiseen näöntutkimusaikaan.
Työn teoriaosuudessa käsitellään optikon tekemää näöntutkimusta, ammattietiikkaa, sekä työhyvinvointia. Näiden lisäksi käsittelemme sitä, mitkä tekijät vaikuttavat näöntutkimuskäytänteisiin eri maissa. Työhömme valitsemamme maat ovat Suomi, Alankomaat, Norja ja Sveitsi.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Teimme optikoille suunnatun sähköisen kyselylomakkeen, jota jaoimme alkuvuodesta 2018 eri maiden optisen alan järjestöjen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 173 henkilöä neljästä eri maasta.
Tutkimustuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Osa tuloksista oli tilastollisesti erittäin merkittäviä. Tuloksista kävi ilmi, että Suomessa useiden optikoiden mielestä näöntutkimukseen varattu aika on liian lyhyt, ja tästä koituu negatiivisia vaikutuksia työntekoon. Tutkimuksen muissa maissa optikot ovat tyytyväisempiä annettuun näöntutkimusaikaan, eikä tuloksissa näy samanlaista yhteyttä aikarajan ja koettujen haittojen välillä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että ketjuliikkeissä aika näöntutkimuksen tekemiseen on selkeästi lyhyempi kuin yksityisissä liikkeissä. Suomessa optinen ala on vahvasti ketjuuntunut, ja tämä vaikuttaa selkeästi keskimääräiseen näöntutkimusaikaan.