Terveys- ja hyvinvointialan brändin rakentaminen digitaalisessa ympäristössä
Malinen, Eija (2018)
Malinen, Eija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174861
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin brändin rakentamisen teoriaa sekä digitaalista mediaa brändin rakennuksessa terveyden- ja hyvinvointialalla. Työssä tehtiin kirjallisuuskatsaus brändin rakentamiseen sekä analysoitiin kolmen erilaisen brändin elinkaaren vaihetta ja toimenpiteitä digitaalisessa mediassa.
Digitaalisiksi medioiksi voidaan määritellä kaikki mediat, joita käytetään digitaalisessa ympäristössä. Tunnetuimpia ovat Facebook, Instagram ja Twitter sekä hakukoneoptimointi (SEO) ja hakukonemarkkinointi (SEM). Suoratoistopalveluiden avulla voidaan valittua mediaa kuluttaa itselle sopivaan aikaan sopivassa paikassa. Digitaalisen median avulla voidaan tavoittaa kuluttajia kohdennetusti ja tarjota kuluttajille optimoituja viestejä kustannustehokkaasti.
Terveyden- ja hyvinvoinnin alalla on monia rajoituksia markkinoinnissa verrattuna muihin toimialoihin. Nämä rajoitukset voivat rajoittaa myös digitaalisen median käyttöä, minkä takia kaikkia digitaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi blogiyhteistyötä ei voida hyödyntää.
Työssä analysoitiin kolmea terveyden- ja hyvinvointialan brändiä, jotka olivat eri brändivaiheissa. Analysoitavat brändit olivat vanha ja tunnettu lääkebrändi, uusi ja vielä osin tuntematon lääkebrändi sekä uusi hyvinvointialan brändi. Brändit käyttivät monipuolisesti digitaalista mediaa hyödykseen sekä brändin luomisessa että brändin tunnettuuden säilyttämisessä. Oli mielenkiintoista havaita, että myös vanha ja perinteinen lääkebrändi käyttää tarinankerrontaa ja tekee näin brändityötä modernilla tavalla.
Digitaalisen median kohdennettavuuden takia kaikkia brändien tekemiä toimenpiteitä ei voinut havainnoida. Helposti seurattavien medioiden, kuten kotisivujen, Facebook- ja Instagram-tilien sekä hakukonemarkkinoinnin ja -optimoinnin perusteella pystyi kuitenkin luomaan käsityksen brändien aktiivisuudesta digitaalisessa ympäristössä. Digitaalista mediaa käytetään nykyään sekä terveyden että hyvinvointialan brändeissä osana mediavalintoja sekä brändin luomisessa että ylläpitovaiheessa.
Digitaalisiksi medioiksi voidaan määritellä kaikki mediat, joita käytetään digitaalisessa ympäristössä. Tunnetuimpia ovat Facebook, Instagram ja Twitter sekä hakukoneoptimointi (SEO) ja hakukonemarkkinointi (SEM). Suoratoistopalveluiden avulla voidaan valittua mediaa kuluttaa itselle sopivaan aikaan sopivassa paikassa. Digitaalisen median avulla voidaan tavoittaa kuluttajia kohdennetusti ja tarjota kuluttajille optimoituja viestejä kustannustehokkaasti.
Terveyden- ja hyvinvoinnin alalla on monia rajoituksia markkinoinnissa verrattuna muihin toimialoihin. Nämä rajoitukset voivat rajoittaa myös digitaalisen median käyttöä, minkä takia kaikkia digitaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi blogiyhteistyötä ei voida hyödyntää.
Työssä analysoitiin kolmea terveyden- ja hyvinvointialan brändiä, jotka olivat eri brändivaiheissa. Analysoitavat brändit olivat vanha ja tunnettu lääkebrändi, uusi ja vielä osin tuntematon lääkebrändi sekä uusi hyvinvointialan brändi. Brändit käyttivät monipuolisesti digitaalista mediaa hyödykseen sekä brändin luomisessa että brändin tunnettuuden säilyttämisessä. Oli mielenkiintoista havaita, että myös vanha ja perinteinen lääkebrändi käyttää tarinankerrontaa ja tekee näin brändityötä modernilla tavalla.
Digitaalisen median kohdennettavuuden takia kaikkia brändien tekemiä toimenpiteitä ei voinut havainnoida. Helposti seurattavien medioiden, kuten kotisivujen, Facebook- ja Instagram-tilien sekä hakukonemarkkinoinnin ja -optimoinnin perusteella pystyi kuitenkin luomaan käsityksen brändien aktiivisuudesta digitaalisessa ympäristössä. Digitaalista mediaa käytetään nykyään sekä terveyden että hyvinvointialan brändeissä osana mediavalintoja sekä brändin luomisessa että ylläpitovaiheessa.