Koira viranomaiskäytössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia koiran käyttöä viranomaistyössä. Opinnäytetyön aihe syntyi omasta kiinnostuksesta asiaan, sekä virkakoirien esiintymisestä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Työn tavoitteena oli vastata keskeisiin tutkimuskysymyksiin; miten koiraa hyödynnetään viranomaistyössä, miten koiran käyttöä säädellään juridisesti sekä ketkä koiraa työvälineenä käyttävät ja miten koiran tehtävät eroavat toisistaan.

Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Työn luonteesta johtuen kvantatiivinen eli määrällinen tutkimus olisi ollut lähestulkoon mahdoton toteuttaa. Keskeisimpiä lähteitä olivat ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus, lainvalmisteluasiakirjat sekä viranomaiskohtaiset haastattelut. Lähteinä hyödynnettiin myös Suomen Kennelliittoa ja Suomen palveluskoiraliittoa. Työ toteutettiin vetoketjumallia noudattaen, sillä teoriapohjan rakentumiseen vaadittiin myös haastatteluista saatua tietoa. Haastateltaviksi valikoitui Poliisikoiralaitoksen johtaja, kaksi poliisia, kihlakunnanulosottomies, sotakoiraosaston johtaja sekä rajavartiolaitoksen koiratoiminnasta vastaava upseeri. Haastateltaville lähetettiin kysymykset etukäteen ja haastattelut toteutettiin tapaamisissa sekä sähköpostilla.

Tutkimustulokset osoittavat koiratoiminnan olevan tarkasti säädeltyä. Säätely määritellään sekä lakitasolla, että tarkennetuissa viranomaiskohtaisissa ohjeissa. Nämä ohjeet ovat salassa pidettävää tietoa. Viranomaisten välillä on paljon yhteneväisyyksiä, suurimmat erot ilmenevät koirien työtehtävistä. Vaikka lain silmissä koira rinnastetaan työvälineenä käytettävään esineeseen siinä missä ampuma-ase tai taskulamppu, koira on kuitenkin eläin jonka hyvinvoinnista ja terveydestä on huolehdittava päivittäin. Eläinsuojelulaki vaikuttaa vahvasti koiran kanssa työskentelyyn, mutta myös vapaa-aikaan, sillä lähestulkoon poikkeuksetta ja viranomaisesta riippumatta koirat asuvat ohjaajiensa kotona.

Työtä voi hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi tutkittaessa erikoisetsintäkoirien tarvetta, viranomaisyhteistyön parantamisessa tai koirien työtehtävien muutoksia. Myös mahdollisten siviilien kouluttamien erikoisetsintäkoirien käyttöä voitaisiin tutkia enemmän.