Pelittääkö ruotsi? : Oppimispelin käyttäjäprofiili ja markkinoinnin kohdentaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli oppimispelin käyttäjäprofiili ja markkinoinnin kohdentaminen liittyen Pelittääkö ruotsi -projektiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toisen asteen ammatillisten perustutkinnon suorittavien opiskelijoiden ruotsin kielen oppimista, mielipiteitä liittyen oppimispeleihin ja heidän käyttämiä eri digitaalisen median ja printtimedian kanavia.

Opinnäytetyön teoriaosa käsitteli oppimispelejä, Pelittääkö ruotsi -projektia ja kohdennettua markkinointia. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusosio koostui kyselystä ja sen analysoinnista.

Kysely lähetettiin satunnaisotannalla valittujen ammattioppilaitosten yhteyshen-kilöiden kautta opiskelijoille. Tulokset analysoitiin Webropol-työkalulla. Suurin osa vastaajista opiskeli Vamiassa, jonka vuoksi tulokset analysoitiin luotettavuuden vuoksi Vamian opiskelijoiden kanssa ja ilman vamialaisia. Vastauksia vertailtiin rinnakkain ja vastauksista koostettiin peruskäyttäjä, jonka profiilin mukaan suunniteltiin kohdennettua markkinointia.

Peruskäyttäjä on 15–19-vuotias miespuolinen henkilö, joka opiskelee ensimmäistä vuotta ammatillista perustutkintoa joko Vamiassa tai Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Päivittäin hän käyttää Snapchattia ja YouTubea. Peruskäyttäjä kokee ruotsin kielen opiskelun olevan jotain hyödyllisen ja hyödyttömän väliltä. Hänen mielestään ruotsin kieli on melko haastavaa ja haastavinta siinä on kielioppi. Hän pelaa tietokonepelejä ja on pelannut aiemmin oppimispelejä. Peruskäyttäjä on sitä mieltä, että oppimispelit ovat melko hyödyllisiä. Peruskäyttäjän profiilin perusteella paras tapa tavoittaa peruskäyttäjä on kohdentaa markkinointi 15–19-vuotiaille mieshenkilöille, jotka ovat kiinnostuneet urheilusta ja musiikista Snapchatin tai YouTuben eri kanavilla.

The topic of this thesis was the project Pelittääkö ruotsi? – The end user of learn-ing game and target marketing. The purpose of the study was to find out about vocational school students learning the Swedish language, their opinions on learning games and what different digital and print media channel they use.

The theory part of this thesis discussed learning games, Pelittääkö ruotsi- project and target marketing. The thesis work was accomplished using a quantitative research method. The research section consisted of a survey and its analysis.

The questionnaire was sent with random sampling to the contact persons of vocational schools. The results were analysed using the Webropol tool. Most of the respondents studied in Vamia, which is why the results were analysed for reliability with and without Vamia students. The answers were compared side by side, and the responses were compiled of the basic users whose profile was used to plan targeted marketing.

When all responses were considered it was deducted that the end user is a 15 -19 -years old male, who study at the first year in Vamia or Savo Consortium for Education. He uses Snapchat and YouTube daily. The end user feels that studying Swedish is something between useful and useless. He thinks that Swedish language is quite challenging and the most challenging is the grammar. He plays computer games and has played learning games previously. The end user thinks that learning games are quite useful. Based on the basic user’s profile, the best way to reach a basic user is to target marketing for men aged 15 to 19 who are interested in sports and music on Snapchat or YouTube channels.