Vajaatäyttöisten EDTA- ja litium-hepariiniputkien sopivuus analyyseihin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, vaikuttaako EDTA- ja litium-hepariiniputkien vajaatäyttöisyys kliinisen kemian analyyseihin. Opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen laboratorio- ja lääkehuollon keskuksen kliinisen kemian laboratoriolta.

Opinnäytetyö toteutettiin keräämällä verinäytteitä vapaaehtoisilta sairaalan henkilökunnan edustajilta, analysoimalla näytteet ja vertaamalla täysien veriputkien tuloksia 50 %:n ja 25 %:n täyttöasteen veriputkien tuloksiin. Näytteitä kerättiin 30: ltä henkilöltä ja jokaiselta otettiin seitsemän veriputkea. Tutkittavat analyytit olivat kreatiniini, alaniiniaminotransferaasi, alkalinen fosfataasi, bilirubiini, kalium, natrium, tyreotropiini, vapaa tyroksiini, laktaattidehydrogenaasi, kreatiinikinaasi, C-reaktiivinen proteiini, albumiini, amylaasi, glytamyylitransferaasi, punasolujen keskitilavuus, hemoglobiini, valkosolujen kokonaismäärä ja punasolujen kokonaismäärä.

Tulosten tilastollista merkitystä tutkittiin kahden riippuvan otoksen t-testillä ja kliinistä merkitystä laskemalla vajaiden ja täysien putkien tulosten prosenttierot. Näitä tuloksia verrattiin tutkimuksen sallittuihin prosenttieroihin. Saatujen tulosten mukaan kalium ja laktaattidehydrogenaasi antavat epäluotettavan tuloksen vajaasta putkesta analysoitaessa, lisäksi glutamyylitransferaasin tulos on epäluotettava analysoitaessa 25 % täyttöasteen putkesta.

The purpose of the study was to find out if under filled tubes have an effect to the results of certain clinical chemistry analyses. The study was performed at the laboratory of clinical chemistry of Päijät-Häme central hospital.

I collected the bloodsamples for this study from 30 volunteer hospital staff members. The tubes collected were full-filled, 50 % filled and 25 % filled EDTA and lithium-heparin tubes. All samples were analyzed and full-filled tube results were compared to the under-filled tube results. I calculated the results with the SPSS- program for the examination of possible statistical differences. The percentage difference between full-filled and under-filled tube results were calculated to find out a clinical significance. The analytes of the study were creatine, alanine aminotransferase, alkaline phosphatase, bilirubin, potassium, sodium, thyrotropin, free thyroxine, lactate dehydrogenase, creatine kinase, C-reactive protein, albumin, amylase, glutamyl transferase, red blood cell volume, hemoglobin, the total number of white blood cells and the total number of red blood cells.

The results showed that potassium and lactate hydrogenase analyses are not reliable when measured from under-filled tubes. Glutamyl transferase also gave unreliable results when measured from 25 % filled tube.