Kamarikuivaimen optimointi pilkkeen kuivauksessa

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Ruukin saha ja höyläämön toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli optimoida kamarikuivaimen kuivausjakso pilkkeen eli polttopuun kuivauksessa. Kuivausjaksojen kesto alkutilanteessa oli 140–150 tuntia. Työn tavoitteena oli lyhentää kamarikuivaimen kuivausjakson kestoa ilman rakenteellisia muutoksia kamarikuivaimeen. Kuivausjakson optimointi suoritettiin muuttamalla kamarikuivaimen automaatiojärjestelmän kuivauskaavaa. Myös kamarikuivaimen mahdolliset rakenteelliset kehitysideat kuivausjakson seurantaan ja energiansäästöön liittyen tuotiin teoriatasolla työssä esille.

Kamarikuivaimen kuivauskaavaa muutettiin puun kuivauksen teorian pohjalta. Kuivausjakson kestoa optimoitiin Ruukin saha ja höyläämön aikaisempien kuivausjaksojen tuloksista, joiden kuivausjaksojen kesto vaihtelee, välillä 140–150 tuntia. Työ suoritettiin neljällä eri kuivausjaksolla ja kolmella eri kuivauskaavalla. Kaavoja muutettiin käyttämällä etähallintaohjelmistoa, jolla pystyttiin käyttämään kuivaamon automaatiojärjestelmää myös kotoa käsin. Kuivauskaavojen muutokset tehtiin kuivausjaksojen aikana ja kuivausjaksojen jälkeen.

Kamarikuivain optimoitiin neljällä kuivausjaksolla. Testattavien kuivausjaksojen kesto vaihteli 6,5 vuorokaudesta 5 vuorokauteen. Kuivausjaksojen optimoinneissa onnistuttiin kuivauksissa 2, 3 ja 4. Työn tuloksena alkutilanteen kuivausjaksoista saatiin kuivausjaksoa lyhennettyä noin 10–20 tunnilla.

Ajan puutteen takia haasteena työssä oli vaikeus verrata toisiinsa kuivausjaksojen kestoa, sillä vedenpoistoa vuorokautta kohden ei voitu määrittää. Vedenpoisto vuorokautta kohden pystyttäisiin määrittelemään, mikäli pilkkeen tuotannon työvaiheeseen lisättäisiin alkupunnitus ja kosteuden määritys. Tällöin saataisiin kamarikuivaimen vedenpoisto vuorokautta kohden. Tällä tiedolla eri kuivausjaksoja voisi vertailla paremmin toisiinsa.