Onko täällä mitään nähtävää? : Suomelle lisää vetovoimaa AV-alan ja matkailun yhteistyöllä

Abstract

Suomen houkuttelevuus AV-tuotantojen kuvauspaikkana on lisääntynyt merkittävästi vuonna 2017 käyttöön otetun tuotantokannustimen myötä. Tämä on hyvä uutinen myös matkailulle, sillä elokuvien ja tv-sarjojen tuoma näkyvyys on kasvattanut matkailijamääriä useissa maissa. Monet maat kilpailevatkin AV-tuotannoista niiden tuomien taloudellisten hyötyjen ja näkyvyysvaikutusten vuoksi.

Tämä kehittämistyö perustuu siihen havaintoon, että vaikka AV-tuotantojen sijoittuminen Suomeen on sekä AV-alan että matkailun intresseissä, alojen kansainvälistymisestä vastaavien organisaatioiden yhteistyö on vähäistä. Tavoitteena on tutkia, mitä lisäarvoa kansainväliset tuotannot tuovat matkailumarkkinointiin ja kuinka matkailu- ja AV-ala voisivat yhteistyössä houkutella niitä Suomeen. Työn tilaaja on matkailualan kansainvälistymistä edistävä Visit Finland, joten näkökulma on matkailulähtöinen. Laajemmin tarkasteltuna AV-alan ja matkailun kansainvälistymiseen tähtäävää yhteistyömallia voidaan kuitenkin soveltaa muillekin luoville aloille.

Kirjallisen aineiston kautta työssä avataan kansainvälisen destinaatio- ja kuvauspaikkamarkkinoinnin haasteita sekä positioidaan Suomi globaaliin kenttään molemmilta osa-alueilta. Tärkeään rooliin nousi selvittää matkailun ja AV-alan yhteistyömalleja muista maista. Benchmarking-kohteiksi valikoituivat Suomelle muun muassa maantieteellisillä ja taloudellisilla aspekteilla verrannolliset Islanti, Norja ja Uusi-Seelanti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistotriangulaatiota, jossa tuloksia haarukoitiin niin asiantuntijahaastattelujen, julkisdokumenttien kuin markkinointiviestinnänkin kautta.

Muita maita tutkimalla kävi ilmi, että tiivis yhteistyö julkisella puolella toimivien matkailun ja AV-alan toimijoiden välillä on tyypillistä. Esille nousseita yhteistyömalleja testattiin pilottipromootiossa Berliinin elokuvajuhlien yhteydessä. Pilotti oli osa Visit Finlandin Luova matka -hanketta, jonka projektipäällikkönä tämän työn tekijä toimii. Pilotin kautta saatiin avattua eri toimijoiden rooleja sekä käytännön toimenpiteiden toteutusta. Tämä kehittämistyö pilotteineen on kuitenkin vasta alkusysäys. Pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää molempien osapuolien tuntemuksen lisäämistä ja tavoitteiden kirkastamista, tuotantokannustimen pysyvyyttä sekä resurssia kansalliseen koordinointiin.