BACnet-protokollan käyttö rakennusautomaatiossa
Kananen, Juha (2010)
Kananen, Juha
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005149337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005149337
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutustua BACnet-kenttäväyläprotokollaan ja testata sen toimintaa käytännössä Arealtec Oy:n käyttämien Trend-alakeskusten kanssa. Tarkoituksena oli perehtyä protokollaan toimintaan ja valita muutamia laitteita testattaviksi. Laitteiden oli tarkoitus olla sellaisia, joita yritys voisi mahdollisesti jatkossakin käyttää. Työn ohessa oli määrä arvioida, toisiko BACnet-protokollan käyttöön siirtyminen yrityksen toiminnalle jotain lisäarvoa.
Työn alkuosassa perehdyttiin protokollan toimintaan ja selvitettiin, mihin asioihin laitevalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Tämän jälkeen kartoitettiin potentiaalisia laitevaihtoehtoja, joita oli tarkoitus hankkia testattavaksi. Lisäksi ohjaajan kanssa laadittiin testauspöytäkirja, johon määriteltiin testeissä selvitettävät asiat. Tätä pöytäkirjaa käytettiin apuna laitevalinnoissa. Kartoitettavat laiteryhmät olivat taajuusmuuttajat, huonesäätimet ja I/O-moduulit, joista varsinaisiksi laitteiksi valikoituivat Vacon 100 -sarjan ja Danfoss VLT -sarjan taajuusmuuttajat sekä Deos Cora -huonesäädin. Näiden lisäksi testeissä käytettiin MBS Universal BACnet router -reititintä.
Testien aikana laitteista selvitettiin testauspöytäkirjassa määritellyt asiakokonaisuudet, sekä arvioitiin eroja yrityksen nykyään käyttämiin kenttäväylätekniikoihin. Lisäksi työssä tutkittiin tarkemmin myös muita keskeisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alakeskukselle toteutettiin testiohjelma, joka haki laitteilta tietoja.
Testeissä saatiin kokemusta BACnet-laitteiden käyttöönotosta. Erityisen kiinnostavaa oli tieto siitä, mihin ko. järjestelmiä suunnitellessa kannattaa kiinnittää huomiota. Samalla havaittiin että Trendin oma alakeskus ei tue tiettyjä avainominaisuuksia, joista protokollassa olisi eniten hyötyä.
Yrityksen kannalta protokollan laajamittaiseen käyttöönottoon ei ole perustetta, koska se ei tuo juurikaan lisäarvoa verrattuna nykyisiin tekniikoihin. Jos alakeskuksen edellä mainittuihin ominaisuuksiin saadaan päivityksiä, on asia syytä arvioida uudelleen.
Työn alkuosassa perehdyttiin protokollan toimintaan ja selvitettiin, mihin asioihin laitevalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Tämän jälkeen kartoitettiin potentiaalisia laitevaihtoehtoja, joita oli tarkoitus hankkia testattavaksi. Lisäksi ohjaajan kanssa laadittiin testauspöytäkirja, johon määriteltiin testeissä selvitettävät asiat. Tätä pöytäkirjaa käytettiin apuna laitevalinnoissa. Kartoitettavat laiteryhmät olivat taajuusmuuttajat, huonesäätimet ja I/O-moduulit, joista varsinaisiksi laitteiksi valikoituivat Vacon 100 -sarjan ja Danfoss VLT -sarjan taajuusmuuttajat sekä Deos Cora -huonesäädin. Näiden lisäksi testeissä käytettiin MBS Universal BACnet router -reititintä.
Testien aikana laitteista selvitettiin testauspöytäkirjassa määritellyt asiakokonaisuudet, sekä arvioitiin eroja yrityksen nykyään käyttämiin kenttäväylätekniikoihin. Lisäksi työssä tutkittiin tarkemmin myös muita keskeisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alakeskukselle toteutettiin testiohjelma, joka haki laitteilta tietoja.
Testeissä saatiin kokemusta BACnet-laitteiden käyttöönotosta. Erityisen kiinnostavaa oli tieto siitä, mihin ko. järjestelmiä suunnitellessa kannattaa kiinnittää huomiota. Samalla havaittiin että Trendin oma alakeskus ei tue tiettyjä avainominaisuuksia, joista protokollassa olisi eniten hyötyä.
Yrityksen kannalta protokollan laajamittaiseen käyttöönottoon ei ole perustetta, koska se ei tuo juurikaan lisäarvoa verrattuna nykyisiin tekniikoihin. Jos alakeskuksen edellä mainittuihin ominaisuuksiin saadaan päivityksiä, on asia syytä arvioida uudelleen.