Tehostettu perhetyö lasten kokemana
Kapiainen, Emmi; Häärä, Anni (2018)
Kapiainen, Emmi
Häärä, Anni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026229
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin lasten kokemuksia tehostetusta perhetyöstä sekä sitä, miten lapset voivat perhetyössä vaikuttaa. Tavoitteena oli avata tehostetun perhetyön sisältöjä lapsen näkökulmasta käsin.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin tehostetun perhetyön kanssa. Tutkimuksen kohteena oli tehostetun perhetyön asiakkaat, joilla oli tutkimuksen tekohetkellä lastensuojelun asiakkuus. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 5–12-vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin tapaamalla lapsia ryhmänä yhteensä neljä kertaa marraskuussa 2017. Tapaamiset olivat toiminnallisia tuokioita, joiden lomassa keskustelimme perhetyön sisällöistä. Keskustelut noudattivat teemahaastattelun mukaisesti tehtyä runkoa. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuskysymykset olivat, miten lapset kokevat tehostetun perhetyön ja miten lapset voivat vaikuttaa tehostettuun perhetyöhön.
Tutkimuksen tuloksissa lapset kuvaavat perhetyötä pääsääntöisesti perheohjaajien ja heidän kanssaan tehdyn toiminnan kautta. Lasten kokemusten mukaan perheohjaajat toimivat paljon lasten kanssa. Suurin osa lapsista koki, että perheohjaajat antavat heille aikaa ja tekevät asioita heidän toiveidensa mukaisesti. Perheohjaajien käynnit tuntuvat lasten mielestä pääosin mukavilta, mutta lapset nostivat esiin myös muunlaisia tunteita. Perhetyö on lapsilähtöistä työtä ja se käy ilmi tämän tutkimuksen tuloksissa. Tutkimukseen osallistuneet lapset kokevat saavansa vaikuttaa ja osallistua. Lapsen osallisuus näyttää toteutuvan aikuisen läsnäolon kautta.
Tutkimustulokset korostavat lasten kanssa vietetyn yhteisen ajan merkitystä perheohjaajan työn sisällöissä. Tutkimustuloksissa nousseita lasten kokemuksia voidaan hyödyntää tehostetun perhetyön kehittämisessä yhä lapsilähtöisempään suuntaan.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin tehostetun perhetyön kanssa. Tutkimuksen kohteena oli tehostetun perhetyön asiakkaat, joilla oli tutkimuksen tekohetkellä lastensuojelun asiakkuus. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 5–12-vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin tapaamalla lapsia ryhmänä yhteensä neljä kertaa marraskuussa 2017. Tapaamiset olivat toiminnallisia tuokioita, joiden lomassa keskustelimme perhetyön sisällöistä. Keskustelut noudattivat teemahaastattelun mukaisesti tehtyä runkoa. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuskysymykset olivat, miten lapset kokevat tehostetun perhetyön ja miten lapset voivat vaikuttaa tehostettuun perhetyöhön.
Tutkimuksen tuloksissa lapset kuvaavat perhetyötä pääsääntöisesti perheohjaajien ja heidän kanssaan tehdyn toiminnan kautta. Lasten kokemusten mukaan perheohjaajat toimivat paljon lasten kanssa. Suurin osa lapsista koki, että perheohjaajat antavat heille aikaa ja tekevät asioita heidän toiveidensa mukaisesti. Perheohjaajien käynnit tuntuvat lasten mielestä pääosin mukavilta, mutta lapset nostivat esiin myös muunlaisia tunteita. Perhetyö on lapsilähtöistä työtä ja se käy ilmi tämän tutkimuksen tuloksissa. Tutkimukseen osallistuneet lapset kokevat saavansa vaikuttaa ja osallistua. Lapsen osallisuus näyttää toteutuvan aikuisen läsnäolon kautta.
Tutkimustulokset korostavat lasten kanssa vietetyn yhteisen ajan merkitystä perheohjaajan työn sisällöissä. Tutkimustuloksissa nousseita lasten kokemuksia voidaan hyödyntää tehostetun perhetyön kehittämisessä yhä lapsilähtöisempään suuntaan.