Pyhäjärven maaseutuhallintoalueen maidontuotannon tulevaisuus
Hellén, Elina (2018)
Hellén, Elina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036382
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä Pyhäjärven maaseutuhallintoalueen maidontuotannon tulevaisuuteen sekä nykyhetken tilanteeseen. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva maaseutuhallintoalueen maidontuotannon paikkakuntakohtaisista eroista ja pyrkiä löytämään keinoja maidontuotannon säilymiseen alueella. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pyhäjärven maaseutuhallinnon kanssa.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Reis-järveltä kultakin kaksi haastateltavaa. Toinen haastateltavista oli äskettäin maidontuotannon lopettanut viljelijä, ja toinen haastateltava oli maidontuotantoa sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkanut viljelijä. Lisäksi haastateltiin muita maidontuotannon parissa työskenteleviä tahoja. Tilastokeskukselta, Luonnonvarakeskukselta ja Maaseutuvirastolta saatiin tarvittavat tilasto- ja pohjatiedot työn tekemiseen. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin aiheeseen liittyvään verkkoaineistoon sekä kirjallisiin lähteisiin.
Opinnäytetyön sekundaarista aineistoa analysoitaessa tuli ilmi, että maaseutuhallintoalueen paikkakunnista ainoastaan Pyhäjärvellä meijeriin toimitetun maidon määrä on laskenut viime vuosina. Karjakoko oli selvästi suurin Reisjärvellä ja toiseksi suurin Haapajärvellä. Tilalukumäärä suhteessa väkilukuun vuonna 2016 oli Reisjärvellä 2,1 prosenttia, Haapajärvellä 0,8 prosenttia ja Pyhäjärvellä 0,7 prosenttia. Teemahaastatteluissa tärkeimpinä asioina tuli ilmi, että alueen tiloilla kaivataan apua yhteistyötoiminnan taustaselvittelyissä sekä yhteistyötä päättäjien ja viljelijöiden välille. Lisäksi kysyntää olisi hyvinvointiin tähtäävillä hankkeilla.
Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Pyhäjärven maaseutuhallintoalueella. Opinnäytetyön pohjalta tullaan järjes-tämään paneelikeskustelu, johon osallistuu alueen päättäjiä, maidontuottajia sekä muita aiheesta kiinnostuneita henkilöitä. Tavoitteena on, että opinnäytetyössä saatujen tulosten avulla pystytään vaikuttamaan alueella toimivien maitotilojen säilymiseen. Suomessa on eletty ja eletään edelleen maidontuotannon murrosta, mikä tarkoittaa käy-tännössä tilakoon kasvua ja tilalukumäärän vähenemistä. Jatkossa opinnäytetyössä kerättyä tietoa voi soveltaen hyödyntää toimeksiantajan lisäksi muut Suomen kunnat, joissa maidontuotannon kehityssuunta on kääntynyt laskuun. Saaduista tuloksista hyötyvät kuntien päättäjien lisäksi itse maidontuottajat ja heidän yhteistyötahonsa.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Reis-järveltä kultakin kaksi haastateltavaa. Toinen haastateltavista oli äskettäin maidontuotannon lopettanut viljelijä, ja toinen haastateltava oli maidontuotantoa sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkanut viljelijä. Lisäksi haastateltiin muita maidontuotannon parissa työskenteleviä tahoja. Tilastokeskukselta, Luonnonvarakeskukselta ja Maaseutuvirastolta saatiin tarvittavat tilasto- ja pohjatiedot työn tekemiseen. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin aiheeseen liittyvään verkkoaineistoon sekä kirjallisiin lähteisiin.
Opinnäytetyön sekundaarista aineistoa analysoitaessa tuli ilmi, että maaseutuhallintoalueen paikkakunnista ainoastaan Pyhäjärvellä meijeriin toimitetun maidon määrä on laskenut viime vuosina. Karjakoko oli selvästi suurin Reisjärvellä ja toiseksi suurin Haapajärvellä. Tilalukumäärä suhteessa väkilukuun vuonna 2016 oli Reisjärvellä 2,1 prosenttia, Haapajärvellä 0,8 prosenttia ja Pyhäjärvellä 0,7 prosenttia. Teemahaastatteluissa tärkeimpinä asioina tuli ilmi, että alueen tiloilla kaivataan apua yhteistyötoiminnan taustaselvittelyissä sekä yhteistyötä päättäjien ja viljelijöiden välille. Lisäksi kysyntää olisi hyvinvointiin tähtäävillä hankkeilla.
Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Pyhäjärven maaseutuhallintoalueella. Opinnäytetyön pohjalta tullaan järjes-tämään paneelikeskustelu, johon osallistuu alueen päättäjiä, maidontuottajia sekä muita aiheesta kiinnostuneita henkilöitä. Tavoitteena on, että opinnäytetyössä saatujen tulosten avulla pystytään vaikuttamaan alueella toimivien maitotilojen säilymiseen. Suomessa on eletty ja eletään edelleen maidontuotannon murrosta, mikä tarkoittaa käy-tännössä tilakoon kasvua ja tilalukumäärän vähenemistä. Jatkossa opinnäytetyössä kerättyä tietoa voi soveltaen hyödyntää toimeksiantajan lisäksi muut Suomen kunnat, joissa maidontuotannon kehityssuunta on kääntynyt laskuun. Saaduista tuloksista hyötyvät kuntien päättäjien lisäksi itse maidontuottajat ja heidän yhteistyötahonsa.