Ribosomaalisen RNA:n poistomenetelmän kehittäminen suolistomikrobinäytteistä tehtävän cDNA-sekvensointikirjaston valmistusta varten
Mustanoja, Ella (2018)
Mustanoja, Ella
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076727
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Biotekniikan instituutille. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uusi menetelmä ribosomaalisen RNA:n poistamiseksi RNA-näytteestä suolistomikrobiston aktiivisten geenien tutkimusta varten. Geenien aktiivisuutta voidaan tutkia näytteen lähetti-RNA:ta sekvensoimalla, ja tätä tutkimuksen alaa kutsutaan metatranskriptomiikaksi. Tätä varten tulee näytteistä poistaa tai vähentää ribosomaalista RNA:ta, koska lähetti-RNA:n osuus RNA:sta on vain 1–5 %. Ilman rRNA:n poistoa tehdystä sekvensoinnista saatava data sisältäisi siis yli 90 % tutkimukselle turhaa tietoa.
Eukaryootti mRNA:ssa olevan polyadenosiinihännän vuoksi eukaryoottinen mRNA on mahdollista eristää muusta RNA:sta oligo(dT)-selektiolla. Prokaryoottisolujen kohdalla täytyy turvautua rRNA:n poistamiseen tai vähentämiseen näytteestä, sillä mRNA:ta ei pystytä eristämään muusta RNA:sta.
Menetelmän kehitykseen käytettiin kolmea maitohappobakteerikantaa. Kullekin bakteerikannalle amplifioitiin rRNA:lle komplementaariset biotinyloidut yksijuosteiset PCR-fragmentit, jotka hybridisoitiin RNA-näytteeseen, ja PCR-fragmenteihin hybridisoitu rRNA digestoitiin entsymaattisesti. Tämän jälkeen näytteistä valmistettiin cDNA-kirjastot kaupallisella kitillä ja kirjastot sekvensoitiin.
Näytteiden sekvensseistä 55–76 % mappautui rRNA-operoniin. Sekvenssit, jotka mappautuivat rRNA:han, olivat peräisin PCR-fragmenttien päiden alueilta. Menetelmällä saatiin siis rRNA:ta osin poistettua, mutta sinällään se ei kuitenkaan vielä ole käyttökelpoinen, joten menetelmän kehitystä tulee jatkaa. Kun menetelmä saadaan toimimaan testissä käytetyille testikannoille, menetelmää kokeillaan suolistomikrobinäytteille. Yksittäisestä suolistomikrobinäytteestä valmistetaan biotinyloidut PCR-fragmentit universaaleja alukkeita käyttäen, jolloin saadaan kaikkia näytteessä olevia bakteereja vastaavia PCR-fragmentteja, ja näitä fragmentteja avuksi käyttäen rRNA:n osuutta RNA-näytteessä voidaan vähentää samaa menetelmää hyväksikäyttäen.
Eukaryootti mRNA:ssa olevan polyadenosiinihännän vuoksi eukaryoottinen mRNA on mahdollista eristää muusta RNA:sta oligo(dT)-selektiolla. Prokaryoottisolujen kohdalla täytyy turvautua rRNA:n poistamiseen tai vähentämiseen näytteestä, sillä mRNA:ta ei pystytä eristämään muusta RNA:sta.
Menetelmän kehitykseen käytettiin kolmea maitohappobakteerikantaa. Kullekin bakteerikannalle amplifioitiin rRNA:lle komplementaariset biotinyloidut yksijuosteiset PCR-fragmentit, jotka hybridisoitiin RNA-näytteeseen, ja PCR-fragmenteihin hybridisoitu rRNA digestoitiin entsymaattisesti. Tämän jälkeen näytteistä valmistettiin cDNA-kirjastot kaupallisella kitillä ja kirjastot sekvensoitiin.
Näytteiden sekvensseistä 55–76 % mappautui rRNA-operoniin. Sekvenssit, jotka mappautuivat rRNA:han, olivat peräisin PCR-fragmenttien päiden alueilta. Menetelmällä saatiin siis rRNA:ta osin poistettua, mutta sinällään se ei kuitenkaan vielä ole käyttökelpoinen, joten menetelmän kehitystä tulee jatkaa. Kun menetelmä saadaan toimimaan testissä käytetyille testikannoille, menetelmää kokeillaan suolistomikrobinäytteille. Yksittäisestä suolistomikrobinäytteestä valmistetaan biotinyloidut PCR-fragmentit universaaleja alukkeita käyttäen, jolloin saadaan kaikkia näytteessä olevia bakteereja vastaavia PCR-fragmentteja, ja näitä fragmentteja avuksi käyttäen rRNA:n osuutta RNA-näytteessä voidaan vähentää samaa menetelmää hyväksikäyttäen.
