KIELTÄ ETSIMÄSSÄ : Suomi toisena kielenä- opetus Espoon keskuksen alueen päiväkodeissa

Abstract

Väestön monikulttuuristumisen myötä myös suomenkielistä varhaiskasvatusta ovat kohdanneet uudet haasteet. Espoossa lapsiväestön lisäys on ollut maahanmuuttajataustaista vuodesta 2014 lähtien. Suomi toisena kielenä opetukseen ja oman äidinkielen tukemiseen tarvitaan lisääntyvässä määrin koulutusta, osaamista ja materiaaleja.

Opinnäytetyömme aiheena oli suomi toisena kielenä-opetus Espoon keskuksen alueen päiväkodeissa. Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin sekä Espoon keskuksen alueen päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli koota Espoon kaupungille materiaalipaketti, johon sisältyi suomi toisena kielenä- opetukseen liittyvää tietoa ja materiaaleja, jotka ovat käytössä tämän alueen päiväkodeissa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty sähköpostikyselyä sekä henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyöhömme muodostui lapsen kielen kehityksestä, oppimisesta ja opettamisesta.

Opinnäytetyömme pohjaksi olemme keränneet sähköisen kyselyn avulla tietoa siitä mitä opetusmateriaaleja ja -menetelmiä alueella on jo käytössä. Niistä olemme valinneet eniten käytössä olevat materiaalipakettiimme. Tarkoituksena on antaa tietoa, tukea ja ideoita selkeästi yhdestä paikasta kaikille monikielisissä lapsiryhmissä työskenteleville varhaiskasvattajille.

Lapsen toisen kielen oppimisen kannalta keskeiseksi nousivat kasvattajien asenteet kielen opetukseen ja oppimiseen. Tärkeä osa toisen kielen oppimista on hyvä oman äidinkielen osaamisen taso, minkä takia vanhempien opastaminen kielen tukemisessa on tärkeä osa kasvattajien työtä. Olennaista on myös se, että lapsen kielen kehityksen tukeminen aloitetaan systemaattisesti heti lapsen aloitettua päivähoidossa.

Cultural diversity within the Finnish population has brought new challenges to early childhood education conducted in the Finnish language. Since 2014 the child population has increased and in Espoo the mix of students with an immigrant background has also increased. When teaching Finnish as a second language and also supporting the child’s use of his/her mother tongue, early childhood educators require more know-how, materials, and training.

The purpose of this study was to investigate the materials and methods used to teach Finnish as a second language and to collate those materials currently used in daycare centers in Central Espoo. Our study was made in cooperation with the City of Espoo and early childhood educators working in daycare centers in Central Espoo.

The theoretical framework of the study was derived from research literature on language development, learning a language acquisition, and language teaching a language. Our study was a qualitative study employing thematic one-on-one interviews, with participants recruited to the study via email. Electronic surveys were also used to collect information on the teaching materials and methods currently being used in Central Espoo. The materials that were most commonly in use were collated into a materials package with the purpose of sharing knowledge and ideas, as well as providing support to all adults working in multilingual early child care environments.

The attitudes of early childhood educators towards teaching and learning a language are key to a child’s language learning. The child’s capacities in their mother tongue also play an important role in learning a second language. As such, that is why our research indicates that guidance to parents that supports use of their own language is one means by which early childhood educators can likewise facilitate second-language learning. It is considered essential to start systematically supporting a child’s language development immediately on starting day care.