”Kiitän itseäni kerran päivässä” : - varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin voimavarat

Abstract

Työnhyvinvointi ja sen edistäminen on kaikkien työyhteisön jäsenten yhteistyön tulosta. Se on kaikkien vastuulla ja sitä tulee kehittää jatkuvasti (Ristioja - Tamminen 2010: 5.) Tämän opinnäytetyön tutkimusaihe oli selvittää voimavarakeskeisesti kahden Espoon kaupungin kunnallisen päiväkodin toimintavuoden 2017 työhyvinvoinnin tilaa sekä kartoittaa tutkittavien päiväkotien työntekijöiden työhyvinvoinnin voimavaroja. Lisäksi tutkimus antaa vastauksia siihen mitä organisaation johdon ja esimiesten tulee huomioida työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimusaiheen tarpeellisuus on merkittävä, koska tutkimuskohde on nykypäivänä sekä tulevaisuudessa taloudellisesti tärkeää sekä eettisesti tarpeellista.

Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämisprojekti, jonka teoreettisten lähtökohtien pääteemat ovat työhyvinvointi käsiteenä, positiivinen psykologia ilmiönä sekä esimiehen asema työhyvinvoinnin tukemisessa ja toteutumisen suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä käytettiin hyvin keskeisesti Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan (2016: 76) määrittelemää voimavarakeskeistä ”Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät – mallia”. Mallia on käytetty tutkimuksen taustateoriana sen kaikissa vaiheissa.

Tässä tutkimuksessa on käytetty metodologista triangulaatiota, jossa yhdistettiin täydentävästi eri tutkimusmenetelmiä; kvantitatiivista, sähköistä, Surveypal-kyselyä sekä kvalitatiivista yksilöllistä teemahaastattelua. Surveypal-kyselyyn vastasi 26 työntekijää (vastausprosentti 96,3 %) ja yksilöhaastatteluun osallistui 4 työntekijää; kaksi lastenhoitajien ja kaksi opettajakunnan edustajista. Aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen aineiston osalta luokitteluna määrän mukaan sekä laadullisessa osassa teorialähtöisen eli deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin.

Tuloksista käy ilmi, että tutkimuspäiväkotien työhyvinvointiin koettiin vaikuttavan organisaatiossa oikea resursointi, työntekijän arvostus ja tasapuolisuus, työn hallinnassa vastuun, työtehtävien ja sopivien haasteiden tasainen jakautuminen työyhteisössä, töiden priorisoinnin mahdollisuus sekä johtamisessa aktiivinen vuorovaikutus puolin ja toisin. Kolmeksi suurimmaksi löydökseksi nousivat työyhteisön ja työntekijän itsensä vaikutus työhyvinvoinnin kokemiseen sekä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus. Hyvässä työyhteisössä tuetaan yksilön työhyvinvointia ilmapiirin, viihtymisen ja kollegiaalisuuden keinoin. Oman itsensä merkitys työhyvinvoinnin kokemisella on lähdeteorian sekä tutkimuksen mukaan keskeisessä asemassa. Lisäksi ihmisen ollessa psykofyysinen kokonaisuus, työhyvinvointiin vaikuttaa hyvin monia asia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työhyvinvointia voi merkittävästi edesauttaa sekä hoitaa keskustelun, tietoisuuden sekä tahtotilan avulla.

Well-being at work and the promotion of it is the result of co-operation between all members of the work community. (Ristioja - Tamminen 2010: 5.) The research topic of this thesis was to find out about the state of well-being at work in two municipal kindergartens in the city of Espoo during 2017 and to map the resources of well-being at work for daycare workers. This research provides answers to what organizational senior management and supervisors should take into account in the management of well-being at work. The necessity of the research topic is significant because the topic is economically important and ethically necessary both presently and in the future.

This thesis is a work-oriented development project whose theoretical starting points are the concepts of well-being at work, a positive psychology phenomenon, and the role of a supervisor in supporting well-being at work. This thesis focused on the resource faculties defined by Marja-Liisa Mankan and Marjut Mankan (2016: 76) "The factors influencing well-being at work." The model has been used as a background for the research at all stages.

This thesis uses complementing mixed-methods: quantitative, electronic, Surveypal questionnaire and qualitative individual theme interviews. The Surveypal questionnaire was answered by 26 employees (with the response rate of 96.3%) and the individual interview was attended by 4 employees; two childminders and two teachers' representatives. The material was analyzed for the quantitative research material as a classification by volume and in the qualitative part by deductive content analysis.

The results show that work well-being of these research kindergartens was affected by the organization's proper resourcing, employee respect and impartiality, even distribution of responsibilities, work tasks and challenges in the work community, possibility of job prioritization and active interaction with management. The three biggest findings were the impact of the work community and the employees themselves on experiencing well-being at work and also how comprehensive and holistic matter well-being at work is. A good work community supports the well-being of the individual by means of the atmosphere, enjoyment and collegiality. The importance of self-esteem for experiencing well-being at work is central to the theory of origin and research. In addition, because a person is a psychophysical entity, well-being at work is affected by many things. The study showed that well-being at work can be significantly facilitated and managed through discussion, awareness and intent